Turkki peittelee kasvavaa vainoa

Yli 96 prosenttia turkkilaisista sanoo olevansa muslimi.

Turkin kansalliset tiedotusvälineet paiskivat kovasti töitä kieltääkseen uskontoon perustuvan vainon olemassaolon maassa. Totuus kuitenkin on, että Turkin kristityt elävät jatkuvasti haastavammassa ympäristössä.

Kaksi äskettäin julkaistua otsikkoa Turkin kansallisissa sanomalehdissä osoittaa, kuinka valtio pyrkii kieltämään kristittyihin kohdistuvan vainon olemassaolon. Valtion ohjauksessa toimiva The Daily Sabah -lehti julkaisi äskettäin artikkelin, jossa kerrotaan valtion palauttaneen ”vapauden uskonnonvapauteen” peruuttamalla kirkkojen velvollisuuden maksaa vuokraa. Lehdessä kerrottiin päätöksen olleen ”helpotuksen huokaus” aiempaan sortoon nähden. Pian sen jälkeen valtion tiedotusvälineet julkaisivat uutisen, kuinka kaikki Turkin uskonnolliset vähemmistöt olivat antaneet yhteisen julkilausuman, jossa he kertovat, että Turkissa ei ole uskontoon perustuvaa vainoa.

Nämä uutiset naamioivat Turkin kristittyjen vaikeat olosuhteet. Rekisteröidyn seurakunnan perustaminen on lähes mahdotonta, jolloin vuokranmaksun peruminen ei käytännössä helpota lainkaan kristittyjen mahdollisuutta perustaa laillinen seurakunta.

Myös uskonnollisten vähemmistöjen antama julkilausuma oli valtion sponsoroimaa harhautusta todellisuudesta. Assyrialaisyhteisöä johtavan kansanedustajan Tuma Celikin mukaan valtio oli pyytänyt, että julkilausuma annettaisiin, ja kutsunut heidät tapaamiseen. Al-Monitorille antamassaan haastattelussa hän sanoo: ”He (kristityt) pelkäsivät, että heille koituisi seurauksia, jos he menisivät tapaamiseen antamatta lausuntoa. Toisaalta, lausunnon antaminen tapaamisen jälkeen antaisi vaikutelman, että heitä oli painostettu.” Tällaisen lausunnon antaminen on ”jo itsessään todiste siitä, että emme ole vapaita”, Celik sanoo.

Turkin kristityt ounastelevat vaikeuksia

Keskustelut turkkilaisten kristittyjen kanssa osoittavat, että virallisen totuuden vastaisesti uskovat ovat todellakin melko huolestuneita siitä, mihin suuntaan asiat ovat menossa.

Turkkilaisten odotetaan olevan muslimeja, eikä muulle ole sijaa. Itse asiassa Turkin johtajat esittävät kristityt usein turkkilaisen identiteetin vastaisina. ”Itsenäisyyssodan aikana taistelimme monia maita vastaan ja jotkut piispat siunasivat Turkin vihollisia”, selittää Mehmet, äskettäin islamista kristinuskoon kääntynyt, joka asuu Ankarassa. ”Sen vuoksi ihmiset alkoivat nähdä kristityt vihollisina … Minusta tuli kristitty ja minusta tuntui välittömästi, että petin maani.”

Andrew Brunsonin oikeudenkäynnin on määrä jatkua Turkissa lokakuussa.

Turkin johtajat ovat myös hyödyntäneet tätä näkemystä kasvattaakseen omaa valtaansa ja sen seurauksena kristittyjen asema on vaikea. ”Emme sanoisi, että se (vaino) on vielä täällä, mutta se on oven takana. Maassa on käynnissä suuri polarisaatio, ei ainoastaan uskonnollisesti, mutta myös poliittisesti”, huolehtii pastori Emre.

Erityisesti protestanttisten kristittyjen tilanne on haastava, sillä yleisesti uskotaan heillä olevan ulkomaalaisia, Turkin vastaisia yhteyksiä. Pastori Emre jatkaa: ”Äskettäin, Andrew’n (Brunson) myötä, protestanttisia seurakuntia ja kristittyjä on alettu ahdistella asteittain. Meitä osoitellaan, meistä puhutaan. Jotkut sanomalehdet ovat yhdistäneet meidät siihen tapaukseen. Merkkejä alkaa pikkuhiljaa ilmaantua, mutta tulevina vuosina siitä tulee hyvin ilmeistä. Toivomme olevamme väärässä, mutta siltä tämä näyttää.”

Kaikkien vähemmistöjen julkilausuma?

Merkillepantavaa on, että juuri mitkään protestanttiset ryhmät eivät allekirjoittaneet julkilausumaa. Valtiojohtoinen The Daily Sabah uutisoi, että “kaikkien ei-islamilaisten yhteisöjen johtajat” allekirjoittivat julkilausuman. Tämä osoittaa, miten vähän viranomaiset arvostavat protestantteja.

Pastori Emre tietää tämän liiankin hyvin. Hän sanoi: ”Sanomalehdet saavat meidät näyttämään rikollisilta, ne esittävät meidän kaivavan valtion kultavarastoja ja pakottavan muslimeja kristinuskoon. He hyökkäävät siksi minua ja seurakuntaa vastaan. Äskettäin he rikkoivat seurakunnan nimikyltit.”

Pastori Emren seurakunnassa käyvä nainen on myös tuntenut vihan, mutta konkreettisemmalla tavalla. ”Yksi heistä hakkasi mieheni. Tarkemmin sanottuna, kolme ihmistä halusi lynkata hänet. Seurakuntaa vastaan hyökätään myös, sanallisesti ja kirjoituksilla. Esimerkiksi he, jotka tulevat seurakunnan tilaisuuksiin, ovat verbaalisesti aggressiivisia.”

Toinen uskova, Ömer, pelkää, että sama on edessä hänen seurakunnassaan. ”Kun meidän seurakuntamme nimi tuli esille sosiaalisessa mediassa julkaistulla videolla, radikaalin islamilaisen järjestön johtaja uhkasi meitä avoimesti. Nämä asiat antavat meille vahvan mielikuvan tulevasta painostuksesta ja vainosta.”

On siis selvää, että uskonnonvapaus on heikkenemässä Turkissa. Jokaista kristittyjen vainon olemassaolon kieltävää kansallista sanomalehteä kohti on useita paikallisia sanomalehtiä, jotka yllyttävät siihen. Turkin johdon lausunnot yllyttävät siihen. Kysymys kuuluu, kuinka paljon pahemmaksi se voi mennä? Tulevaa odottaessamme voimme rukoilla, että Turkin kristityt ovat valmiit siihen, mitä tulevaisuus tuo.

Lähteet: International Christian Concern, Al-Monitor, The Daily Sabah

Lyhyesti ja rukoillen – Viesti siepatulta Leah Sharibulta

Leah Sharibu, Boko Haramin helmikuussa Nigeriassa sieppaama koulutyttö, on nauhoittanut viestin, jossa hän pyytää apua.

Nigerialaisen The Cable -uutissivun käsiinsä saamalla 35 sekuntia pitkällä nauhoitteella Leah puhuu hausaa, äidinkieltään, ja pyytää apua päästäkseen vapaaksi.

Lean isä on vahvistanut, että ääni todella kuuluu hänen tyttärelleen.

Boko Haram sieppasi yli 100 koulutyttöä Dapchissa tämän vuoden helmikuussa. Muut tytöt vapautettiin kuukautta myöhemmin, mutta Leaa ei, koska hän, ryhmän ainoa kristitty, ei suostunut kääntymään islamiin. Vankeutensa aikana hän täytti 15 vuotta.

Maanantaina 27. elokuuta julkaistulla nauhalla Leah sanoo: “Minä olen Leah Sharibu, se tyttö, joka siepattiin GGSS Dapchista. Pyydän hallitusta ja hyväntahtoisia ihmisiä puuttumaan asiaan ja järjestämään minut pois nykyisestä tilanteestani. Anon myös tavallisia ihmisiä auttamaan äitiäni, isääni ja nuorempaa veljeäni, sekä sukulaisiani. Olkaa ystävällisiä, auttakaa minut pois täältä. Anon teitä kohtelemaan minua myötätuntoisesti; pyydän hallitusta, erityisesti presidenttiä, säälimään minua ja järjestämään minut pois tästä vakavasta tilanteesta. Kiitos.”

Presidentti Buhari on sanonut tekevänsä töitä Lean vapautumiseksi, mutta Lean perhe kertoo, että viranomaiset eivät ole olleet heihin yhteydessä kertaakaan.

Lean vanhemmat sanovat: ”Arvostamme kaikkia, jotka tekevät töitä hänen vapautumisensa puolesta. Pyydämme edelleen enemmän painetta viranomaisia kohtaan, kunnes hänet vapautetaan.” Vetoomuskampanjamme Lean puolesta on edelleen käynnissä, voit pyytää vetoomuksen puhelimitse 040 5522 309 tai sähköpostilla info(a)vomfinland.fi.

Nigerian valtion verkkosivun palautesivulla on myös mahdollista kirjoittaa oma vetoomus tai viesti Lean puolesta.

Lähteet: Morning Star News, The Cable, Christian Solidarity Worldwide, International Christian Concern

Seurakuntien ”kiinalaistaminen” etenee

Tämä kirkko Luoyangissa, Henanissa, määrättiin korvaamaan risti Kiinan lipulla. Kuva: ChinaAid

Seurakunnat kautta Kiinan, niin viralliset kuin rekisteröimättömät, ovat kasvavan painostuksen alla, kun viranomaiset vaativat heitä osoittamaan uskollisuuttaan kommunistiselle puolueelle.

Shanghaissa Xuanqiao Jeesus -kirkon ulkoseinään ripustettiin banderolli, jossa kerrotaan sosialismin ydinarvot. Sen seurauksena seurakuntalaiset sanovat, että ohikulkijat erehtyvät luulemaan kirkkoa valtion virastoksi. Seurakunnan johtajat ovat tyrmistyneitä ja tuntevat itsensä avuttomiksi.

Kaakkois-Kiinan Jiangxin provinssissa, Xinyun maakunnassa, kaikki seurakunnat on määrätty asettamaan esille Kiinan lippu, presidentti Xi Jinpingin kuva sekä julisteita sosialistisista arvoista. Alueen lapsia on kielletty menemästä kirkkoihin ja viranomaiset ovat uhanneet evätä pienituloisten asukkaiden sosiaaliavustukset, jos he käyvät kirkossa.

Toisaalla Jiangxissa, Shangraossa, yli 40 seurakuntaa on joutunut ripustamaan bannerin, jossa lukee: ”Ei-paikallisilta saarnaaminen kielletty, alaikäisiltä ihmisiltä pääsy kielletty”.

Naapuriprovinssissa Zhejiangissa seurakuntia on pakotettu osoittamaan kunnioitusta Puolueelle laulamalla patrioottisia lauluja ja asettamaan esille Kiinan lippu. Määräyksen vuoksi paikallinen seurakunta järjesti 11. elokuuta konsertin, jossa laulettiin kansallismielisiä lauluja.

Myös muualla Kiinassa seurakuntia on määrätty ottamaan alas risti ja korvaamaan se Kiinan lipulla. Elokuun 21. päivänä Henanin provinssin Hebin kaupungissa viranomaiset repivät alas ristin Tianen-kirkosta ja myös Luoyangissa olevan kirkon risti korvattiin lipulla.

Kiinan johto haluaa seurakuntien osoittavan horjumatonta uskollisuutta sosialistisille ihanteille. ”Kiinalaistamisen” tai ”uskonto kiinalaisilla tunnusmerkeillä” -ohjelman myötä uskonnollista opetusta pyritään muokkaamaan yhteensopivaksi kommunismin kanssa. Tavoitteena on, että Kiinan kristittyjen ensisijainen uskollisuus kohdistuisi Puoluetta kohtaan.

”Kiinan uudet muurit” -projektimme myötä voit olla tukemassa kasvavaa vainoa kokevia Kiinan uskovia.

Lähde: ChinaAid

Marttyyrien Ääni -lehti 4/2018 on ilmestynyt!

Marttyyrien Ääni -lehden tuorein numero on nyt luettavissa verkossa. Tässä numerossa esittelemme uuden toiminnanjohtajamme, Hannu Lahtisen. Saimme siunata hänet mukaan Marttyyrien Äänen työhön elokuun alussa.

Äskettäin edustajamme ovat vierailleet Irakissa, Nahlan laakson työalueellamme kartoittamassa tämänhetkisiä tarpeita. Niin ikään vierailtiin Kenian turvatalossamme, ja näistä molemmista vierailuista kerrotaan tässä numerossa.

Uuden toiminnanjohtajan ohella tämä syksy tuo mukanaan muutakin uutta: Syyskuun alussa käynnistyvät joka tiistaiset ”Marttyyrien Matkassa” -radio-ohjelmat, jotka kuuluvat Radio Patmoksen kanavalla, sekä uusi VOM Sisaret -sivu, vainottujen sisartemme tueksi.

Lopuksi vielä hyvin valaiseva artikkeli, jossa Juhani Huotarin haastattelemana Nea Laaksonen kertoo työstään kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden parissa.

Lehteä pääsee lukemaan kuvaa klikkaamalla.

Lyhyesti ja rukoillen – Eritrealaiset uskovat toiveikkaita

Eritrealaiset uskovat sekä maassa että sen ulkopuolella ovat varovaisen toiveikkaita, että Eritrean ja Etiopian välillä solmittu rauhansopimus tekisi lopun vuosikymmenten vihanpidosta ja johtaisi vapaampaan Eritreaan.

”Koko perheemme Eritreassa pidättelee hengitystään suurten odotusten vallassa, toivoen ja rukoillen”, Marttyyrien Äänen yhteyshenkilö kirjoitti.

Etiopian ja Eritrean välillä on ollut sotatila vuodesta 1998. Rajat suljettiin, perheitä ja ystäviä joutui eroon toisistaan. Keskiviikkona heinäkuun 18. päivä suoritettiin ensimmäinen lento Addis Abebasta Asmaraan. Kyydissä oli ihmisiä, jotka matkasivat Eritreaan tapaamaan sodan erottamia ystäviään ja sukulaisiaan.

Kerrotaan, että yksi vankila on nyt suljettu Eritreassa ja poliittisten vankien ohella joitakin kristittyjä vapautettiin aiemmin vapautettujen 35 kristityn lisäksi.

”Olemme niin innoissamme näkemään, mitä seuraavaksi tapahtuu”, yhteyshenkilö kirjoitti.

Huoliakin on. Yhteyshenkilö pyysi rukoilemaan, että vääristynyt hengellinen opetus ei saa suosiota ja että seurakunta pysyy tiukasti juurtuneena Jeesukseen. Monet uskovat, erityisesti pitkään vangittuina olleet seurakuntien johtajat, ovat yhä vankilassa.

Iranilaisen kotiseurakunnan jäsenet tuomittu vankilaan

Payam Kharaman. Kuva: Mohabat News

Iranilaisen kotiseurakunnan kaikki 12 jäsentä on tuomittu vuodeksi vankilaan. He ovat islamista kristinuskoon kääntyneitä ja lukuisien muiden syytteiden ohella heitä syytettiin ”kiinnostuksesta kristinuskon maata kohtaan”.

”Kuulusteluissa kävi ilmi, että he pyrkivät meitä tunnustamaan yhteydenpidon ulkomaille, erityisesti Amerikkaan, Britanniaan ja Israeliin”, yksi tuomituista, Payam Kharaman kertoi.

Lounaisiranilaisen Bushehrin rannikkokaupungin kristittyjä syytettiin ”propagandasta järjestelmää vastaan, sionistisen kristinuskon puolesta, järjestämällä kotikokouksia, evankeliointia sekä kristinuskoon kutsumisesta ja kiinnostuksesta kristinuskon maata kohtaan.”

Kharaman ja muut nyt tuomitut kristityt olivat olleet kolme vuotta vangittuina sen jälkeen, kun heidät pidätettiin huhtikuussa 2015. He olivat vasta vapautuneet takuita vastaan tämän vuoden huhtikuussa.

Kharaman kertoo, että viranomaiset alkoivat painostaa häntä vuoden 2012 alkupuolella. ”Minut kutsuttiin toistuvasti kuulusteluihin, joissa minulta kysyttiin evankelioinnista ja yhteydenpidosta ulkomaille.” Häntä uhkailtiin pitkällä vankeustuomiolla, mutta tuolloin hän suhtautui niihin vain tyhjinä uhkauksina.

Huhtikuun 7. päivä vuonna 2015 kolme siviiliasuista turvallisuusviranomaista tuli hänen kotiinsa etsintäluvan kanssa pian aamukahdeksan jälkeen. He takavarikoivat hänen tietokoneensa, matkapuhelimen, ulkoisen kovalevyn, cd-levyjä, kirjoja, vihkosia ja jopa valokuva-albumin. Hänet pidätettiin ja häntä kuulusteltiin koko päivä iltaan saakka.

Mansour Borji Article 18 -järjestöstä arvelee, että turvallisuusviranomaisten kyvyttömyys estää kristinuskon leviämistä Iranissa on johtanut siihen, että he pyrkivät eliminoimaan farsinkieliset seurakunnat ”laittomalla painostuksella ja valheellisilla syytteillä vallankumoustuomioistuimissa ja näennäisesti laillisin keinoin.”

Lähteet: Mohabat News, Morning Star News

Vainottujen tukena Kiinassa

Keväällä 2018 saimme jälleen pitää vierainamme Etelä-Korean Marttyyrien Ääntä johtavia Eric ja Hyun Sook Foleyta, sekä heidän mukanaan ollutta pohjoiskorealaista rouva Byunia.

Tällä tuolloin kuvatulla videolla tri Hyun Sook Foley kertoo työstä, jota Korean Marttyyrien Ääni tekee Kiinassa sinne paenneiden pohjoiskorealaisten sekä Kiinan vainotun seurakunnan parissa. Myös Suomen Marttyyrien Ääni osallistuu tähän työhön.

Lyhyesti ja rukoillen – Työmme Nahlassa, Irakissa

Isisin riehuessa Irakissa, Pohjois-Irakin Nahlan laakso tarjosi turvapaikan monille kodeistaan pakenemaan joutuneille kristityille. Suomen Marttyyrien Ääni ryhtyi tukemaan laakson asukkaita monin tavoin kuultuamme heidän tilanteestaan.

Taisteluiden laannuttua kristityt ovat alkaneet palata kotikyliinsä ja -kaupunkeihinsa, mutta monille paluu ei ole mahdollista. Edustajamme vierailivat äskettäin Nahlassa tarkastamassa, mikä tilanne on nyt ja kartoittamassa tarpeita.

Laakson yhdeksässä kylässä asuu tällä hetkellä 280 perhettä. Isisiä paenneita heistä on 75 perhettä.

Ryhmän saapuessa Nahlaan, lämpömittari näytti +50 astetta ja kuuma kausi oli vasta alkamassa. Heti aluksi he totesivat, että kymmenestä generaattorista viisi oli rikki. Se tarkoitti, että perheet eivät saaneet vettä eivätkä tuulettimet toimineet. Lähetimme heti 10.000 dollaria generaattoreiden korjaamisen.

Alusta lähtien tavoitteemme on ollut, että Nahlan asukkaat tulisivat omavaraisiksi ja tätä tavoitetta kohti autamme heitä edelleen. Odotamme parhaillaan asukkaiden itse laatimia kyläkohtaisia suunnitelmia.

Nahlassa on tällä hetkellä rauhallista, mutta tarpeita on paljon ja ne ovat monenlaisia. Rukoile edelleen Nahlan asukkaiden puolesta. Rukoile myös viisautta ja johdatusta heille sekä meille, kun yhdessä pohdimme, miten voisimme auttaa.

Nguyen Van Dain uusi elämä Saksassa

Nguyen Van Dai vaimonsa kanssa saksan tunnilla. Kuva: International Christian Concern

Nguyen Van Dai, vietnamilainen kristitty ihmisoikeusasianajaja, joka tunnetaan demokratian ajamisesta sekä uskonnollisten vähemmistöjen puolustamisesta, vapautettiin vankilasta ja karkotettiin Vietnamista. Hän oli ollut vangittuna joulukuusta 2015 lähtien.

Viime huhtikuussa häntä syytettiin ”propagandasta valtiota vastaan” ja ”Veljeskunta demokratian puolesta” -ryhmän perustajana hän sai pisimmän tuomion: 15 vuotta ja viisi vuotta ehdonalaista. Monet kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja eri maiden hallintojen edustajat tuomitsivat hänen pidätyksensä ja vangitsemisensa.

Kesäkuun 7. päivä, monien kampanjoitua hänen vapautumisensa puolesta, Nguyen Van Dai ja hänen kollegansa Veljeskunta demokratian puolesta -ryhmästä, Le Thu Ha, vapautettiin vankilasta ja vietiin Saksan Frankfurtiin suuntaavaan koneeseen. Myös Dain vaimo, Vu Minh Khanh, matkusti miehensä mukana.

Uusi elämä Saksassa

Pölyn laskeuduttua Dai on kertonut uudesta elämästään Saksassa.

”Olen palannut!” hän julisti innoissaan Facebookissa julkaisemassaan tekstissä.

”Heti alkuun haluan lähettää lämpimimmät terveiseni ja vilpittömät kiitokseni kaikille teille, veljet, sisaret, ystävät, ministerit, veljeni ja sisareni Kristuksessa, jotka tuitte ja autoitte perhettäni, kampanjoitte ja taistelitte vapauteni puolesta kahden ja puolen vuoden ajan, kun olin vangittuna. Erityisesti, kun lähdin kommunistisesta vankilasta ja olin matkalla Saksaan, perheeni sai niin paljon iloitsevaa ja onnellista kannustusta ihmisiltä. Minä ja vaimoni olimme syvästi kosketettuja.”

Hän jatkoi kertomalla elämästään vapautumisen jälkeen. ”Kun saavuin Frankfurtin lentokentälle aamulla 8. kesäkuuta, Saksan ulkoministeriö otti minut vastaan. Noudin laukkuni ja Veto! (ihmisoikeuksien puolustajien järjestö) toi meidät kotiin. Saksaan päästyäni tarvitsin aikaa levätä sekä hoitaa paperiasiat Saksan viranomaisten kanssa, eikä minulla ollut mitään keinoja olla yhteydessä keneenkään.”

Nguyen Van Dain työ jatkuu

Siviilipukuiset poliisit ja heidän palkkaamansa gangsterit ovat hakanneet Dain monta kertaa. Tämä kuva on vuodelta 2014.

Dai kertoi myös, miltä tuntui lähteä Vietnamista. ”Ennen pidätystäni joulukuussa 2015, minulla ja perheelläni ei koskaan ollut aikomusta lähteä Vietnamista, jossa synnyin ja kasvoin. Mutta 15 vuotta vankilassa ja viisi vuotta kotiarestissa on liian pitkä aika. En koskaan myöntäisi syyllisyyttäni, joka tarkoittaisi, että joutuisin kärsimään koko tuomion, enkä voisi osallistua taisteluun ihmisoikeuksien puolesta tai auttaa perhettäni. Lähden kommunistisesta vankilasta ja menen Saksaan, en tavoitellakseni onnea itselleni ja perheelleni, vaan väliaikaiseen turvaan, etsien parhaita keinoja taistella vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Vietnamissa.”

Hän jatkoi: ”Nykyaikana, internetin, sosiaalisen median ja teknologian myötä, olimmepa Hanoissa, Berliinissä, Lontoossa tai Washingtonissa, taistelu vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta on yhtä tehokasta. Kaikki riippuu omista taidoista. Minulla on vielä 83-vuotias äiti ja monia sukulaisia siellä. Monet rakkaat ystäväni ovat yhä vankilassa, sorrettuina ja vainottuina. Sydämeni ja ajatukseni ovat aina rakkaassa isänmaassani, joka on epädemokraattinen ja jossa ihmisoikeuksia rikotaan ankarasti.”

”Vielä kerran, kiitän teitä vilpittömästi ja toivon teille terveyttä ja onnea.”

Dai ja hänen vaimonsa ovat jo löytäneet vietnamilaisen seurakunnan Frankfurtista. Heillä on turvapaikanhakuprosessi käynnissä ja he opiskelevat saksan kieltä, jota kumpikaan heistä ei entuudestaan osaa.

Rukoile edelleen heidän puolestaan, kun he sopeutuvat elämään Saksassa ja että turvapaikanhakuprosessi sujuisi hyvin. Rukoile, että he voisivat nauttia fyysisestä ja hengellisestä vapaudestaan ja toipuisivat vuosien aikana kertyneestä stressistä ja väsymyksestä.

Lähde: International Christian Concern

Evankeliumi etenee Laosissa, niin myös vastustus

Evankeliumi etenee Laosissa, vaikka usein hinta Kristuksen seuraamisesta on korkea. Yksi tällainen uskova on 17-vuotias Kaipo.

Kaipo oli paennut synnyinmaastaan Laosista sen jälkeen, kun hänen isänsä soitti poliisit pidättämään hänet kristityksi kääntymisen vuoksi. Hän löysi turvapaikan rajan toiselta puolelta, Thaimaasta, kristillistä työtä Laosiin tekevän järjestön luota.

Nuorukaisen isä, kylässään vaikutusvaltainen noitatohtori, oli heittänyt Kaipon ja kaiken mitä hän omisti ulos talosta saatuaan tietää, että Kaipo oli hylännyt heidän muinaiset rituaalinsa. Kaipo oli tullut uskoon kuunneltuaan hänelle sittemmin turvapaikan tarjonneen kristillisen järjestön radiolähetyksiä setänsä kanssa.

Thaimaan puolella hän oli useiden viikkojen ajan opiskellut Raamattua järjestön johtajan kanssa ja kysyi sitten, pitäisikö hänen palata kotiinsa.

”Kyllä voisit palata”, järjestön johtaja sanoi hänelle. ”Ja todistaa heille Jeesuksesta jälleen.”

Takaisin kotiin

Kaipo palasi kotiinsa ja sai setänsä avustuksella taivuteltua vanhempansa ja useita muita kuuntelemaan evankeliumin sanomaa, jota hänellä oli mukanaan MP3-soittimella. Kaipo ja hänen setänsä kertoivat myös omat todistuksensa, jonka jälkeen hänen vanhempansa ja 11 muuta henkilöä päättivät ryhtyä seuraamaan Kristusta.

”Sain puhelun Kaipon isältä, Palanilta”, järjestön johtaja kertoi. ”Hän oli niin innoissaan kertoessaan minulle, että hän oli ottanut Kristuksen vastaan.”

Kahden viikon kuluessa paikalliset viranomaiset vangitsivat Palanin. He sanoivat hänen vaimolleen ja muille, että häntä ei vapautettaisi ennen kuin vaimo ja muut kieltäisivät uskonsa Jeesukseen.

”Mutta kukaan heistä ei kieltänyt uskoaan, ei Palanikaan, vaikka he olivat olleet kristittyjä vasta alle kuukauden”, johtaja kertoo.

Evankeliumi etenee

Viranomaiset vapauttivat Palanin kuuden viikon kuluttua ja 45-vuotias seitsemän lapsen isä matkusti myös Thaimaahan opiskelemaan Raamattua järjestön johtajan avustuksella. Hän opiskeli yhdessä poikansa kanssa raamattukoulussa ja katui julkisesti sitä, miten oli Kaipoa kohdellut.

”En tiennyt, kuka Jeesus on. Tiesin vain mitä minulle oli sanottu, että tämä Jeesus-uskonto on vaarallista, etteivät viranomaiset tai muut ihmiset pidä siitä ja että se on amerikkalainen uskonto”, Palani muisteli. ”Pyydän anteeksi sitä mitä tein pojalleni.”

Toisessa kylässä kuusi perhettä karkotettiin kodeistaan ja he muuttivat toisaalle – tyypillinen tapa, jolla evankeliumi kasvattaa juuria Laosissa.

Palani on innokas johtamaan mahdollisimman monia Kristukselle, vaikka hänen poikansa ei voi enää palata kotikylään, sillä hänet pidätettäisiin.

He ovat kaksi kaikkiaan 730 henkilöstä, jotka äskettäin ovat päättäneet seurata Kristusta järjestön työn myötävaikutuksesta. Kotiseurakuntia perustetaan tiuhaan tahtiin moniin kyliin, kun laosilaiset uskoon tulleet toteuttavat Kristuksen kutsua tehdä opetuslapsia.

Suomen Marttyyrien Ääni on tukenut Kaipon kaltaisille laosilaisille uskoville tarkoitettua raamattukoulua. Muutaman koulun oppilaan todistukset voit katsoa tältä videolta (avautuu Youtubeen).

Lähde: Christian Aid Missions