Ainakin 35 kristittyä vapautettu Eritreassa

Asmaran kaupunkinäkymää. Kuva: D-Stanley/Visualhunt

Eritreassa on vapautettu ainakin 35 vangittua kristittyä viime viikolla, kertoo eritrealainen uutissivusto Asmarino Independent.

Vapautetut, 11 naista ja 24 miestä, olivat kaikki vangittuina Mai-Sirwan vankilassa pääkaupungin Asmaran ulkopuolella.

Heidät oli vangittu rekisteröimättömiin seurakuntiin kuulumisesta. Vaikka he olivat neljä ja puoli vuotta sitten allekirjoittaneet paperin, jossa lupasivat, etteivät jatkossa osallistu kotiseurakuntien toimintaan, heitä ei päästetty vapaiksi, toisin kuin eräät muut saman paperin allekirjoittaneet.

Suurin osa nyt vapautetuista on nuoria eivätkä ole johtoasemassa kotiseurakunnissa. Merkittäviä pastoreita ja uskonnollisia johtajia pidetään muissa, korkean turvallisuusluokan vankiloissa, kuten Asmaran pahamaineisessa Karshelin vankilassa.

Vuonna 2002 Eritreassa tuli voimaan laki, jonka mukaan vain ortodoksiset, katoliset ja luterilaiset kirkot sekä sunni-islam ovat sallittuja. Luvallisiinkin seurakuntiin liittyäkseen henkilön täytyy antaa neljä lupausta: 1) Henkilö on ensisijaisesti uskollinen valtiolle, ei seurakunnalle, perheelle tai Jumalalle. 2) Hänestä ei koskaan tule ”uudestisyntynyttä”. 3) Hän ei kanna Raamattua kotinsa tai seurakuntansa ulkopuolella. 4) Hän ilmiantaa kaikki kohtaamansa evankelistat tai lähetystyöntekijät. Näistä syistä monet kristityt kokoontuvat mieluummin kotiseurakunnissa tai pakenevat maasta.

Britannialainen Release Eritrea vahvisti 35 kristityn vapautuksen. ”Kiitämme toki Jumalaa vapautuneista, mutta olemme huolissamme vankilassa yhä olevista, erityisesti iäkkäästä ortodoksisen kirkon patriarkasta sekä papeista ja pastoreista, jotka ovat olleet vankilassa vuodesta 2004 lähtien. Hekin ikääntyvät ja heidän terveydentilansa heikkenee jatkuvasti”, sanoi järjestön johtaja tri Berhane Asmelash.

Eritrea, Afrikan Pohjois-Korea

Vankileireillä vangittuja pidetään tällaisissa metallisissa laivauskonteissa. Päivällä ne ovat hehkuvan kuumia, yöllä jäätävän kylmiä.

Vangittujen lukumääriä on vaikea vahvistaa, mutta Release Eritrea arvioi, että pelkästään Mai-Etirin ja Dahlakin vankiloissa on noin 250 omantunnon syistä vangittua. Kaikkiaan uskonnollisista syistä vangittuja arvioidaan olevan 1200-3000. Heitä pidetään Eritrean valtavassa vankiloiden ja vankileirien verkostossa.

Asukasluvultaan Suomen kanssa lähes samansuuruisessa, mutta pinta-alaltaan Suomesta vain noin kolmasosan kokoisessa Eritreassa on yli 60 vankilaa tai vankileiriä. Vertailukohtana Suomessa on 26 vankilaa, joista suljettuja ainoastaan 15. Näiden lisäksi vangittuja pidetään poliisiasemilla sekä armeijan johtamilla leireillä.

Yhdysvaltojen kansainvälisen uskonnonvapauskomission edustaja, Isä Thomas Reese kertoi huhtikuussa, että ”Eritrea on yksi maailman pahimmista esimerkeistä valtiojohtoisesta uskonnonvapauden rajoittamisesta.”

Noin kaksi viikkoa sitten seitsemän kristittyä pidätettiin, kun heidät tavoitettiin rukoilemasta yhdessä.

Lähteet: Release Eritrea, Asmarino Independent, International Christian Concern

Andrew Brunsonin vankeus jatkuu Turkissa

Pastori Andrew Brunson on ollut vangittuna Turkissa jo yli puolitoista vuotta.

Pastori Andrew Brunsonin kolmas oikeudenkäynti pidettiin Turkissa keskiviikkona. Sen edellä oltiin yleisesti optimistisia ja arveltiin, että Brunson vapautettaisiin vankilasta oikeuskäsittelyn loppuajaksi. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Oikeudenkäyntipäivän iltana Andrew’n vaimo, Norine kertoi: ”Andrew palautettiin vankilaan seuraavaan oikeudenkäyntiin saakka, joka pidetään 12. lokakuuta. Tuolloin kaksi uutta salaista todistajaa, yksi vanki ja ainakin yksi muu todistaja todistavat häntä vastaan. Tiedän, että hänen sydämensä on särkynyt tänä yönä, jälleen.”

Andrew oli kuitenkin saanut oikeudessa mahdollisuuden kertoa uskostaan. ”On etuoikeus kärsiä Kristuksen tähden. Olen siunattu, kun kärsin Hänen tähtensä. Olen siunattu, kun minua panetellaan. Olen siunattu, kun minusta kerrotaan valheita. Olen siunattu, kun olen vankilassa. Olen siunattu, kun olen osallisena Hänen kärsimyksissään”, Andrew sanoi.

Yhdysvaltojen kansainvälisen uskonnonvapauden komissio (USCIRF) julkaisi myös lausunnon keskiviikkoiltana. Komissiota johtavan Kristina Arriagan mukaan Turkin valtio tekee Andrew’n kohtelulla pilkkaa oikeudesta. “Lähes kahden tunnin ajan entiset seurakuntalaiset todistivat pastori Brunsonia vastaan tehden epämääräisiä ja perusteettomia syytöksiä. Kun tuomari pyysi Brunsonia vastaamaan todistajille, hän sanoi: ’Uskoni opettaa minua antamaan anteeksi, joten annan anteeksi heille, jotka todistivat minua vastaan.’ Vain yksi puolustuksen todista ja sai todistaa”, komission lausunnossa kerrotaan.

Mielikuvituksellisia syytteitä

Andrew’ta syytetään terrorismista ja vakoilusta. Hänellä väitetään olevan yhteyksiä Fethullah Güleniin, jota Turkki syyttää vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.

Syytteiden tueksi esitetyt todisteet ovat kuitenkin olleet pahasti puutteellisia ja todistajien lausunnot ovat olleet epämääräisiä. Todd Nettleton Yhdysvaltojen Marttyyrien Äänestä sanoo, että henkilön on käytettävä mielikuvitustaan saadakseen Andrew’n näyttämään rikolliselta.

Nettleton kertoo, että yksi todiste häntä vastaan on Andrew’n ja hänen tyttärensä välinen sähköposti, jossa kerrotaan erään ruoan valmistamisesta. Kyseinen ruoka on ilmeisesti suosittu Gülenin järjestön jäsenten parissa ja koska Andrew jakoi reseptin tyttärelleen, se todistaisi, että hänkin on osa Gülenin järjestöä. ”Parhaimmillaankin se on naurettava argumentti”, Nettleton sanoo. ”Mutta silti, tässä on mies, joka on ollut vangittuna nyt yli puolitoista vuotta tällaisten todisteiden perusteella.”

Lähteet: USCIRF, Marttyyrien Ääni USA, Norine Brunson

Lyhyesti ja rukoillen – Pikku-Ester Thaimaassa

Muistatko Thaimaassa olevan pakistanilaisen Ester-tytön? Kolmevuotiaalla Esterillä on synnynnäinen, leikkausta vaativa sydänvika, jonka olemme sitoutuneet maksamaan.

Esterin isä on pidätyskeskuksessa ja äiti yrittää yksinään tulla toimeen kolmen lapsensa kanssa.

Esterin sydänleikkausta on lykätty kerta toisensa jälkeen, sillä hän on ollut jatkuvasti liian heikko siihen. Häntä vahvistetaan erityisellä maitojuomalla, jonka myös kustannamme. Häntä hoitava lääkäri on konsultoinut Thaimaan parhaita lääkäreitä parhaan ratkaisun löytymiseksi. Seuraavan kerran lääkärin on määrä harkita leikkausta marraskuussa.

Sydänvikansa vuoksi Ester sairastelee paljon ja sairaalasta onkin tullut hänelle tuttu paikka. Nyt olemme saaneet tiedon, että Ester on taas joutunut sairaalaan: hänellä on keuhkokuume.

Rukoile, että Herra parantaisi Esterin. Pyydä lisäksi Jumalaa vahvistamaan koko perhettä. Muista pidätettyä isää, joka ei voi tehdä mitään perheensä hyväksi, jota hän ikävöi ja josta kantaa huolta, vaan joutuu sinnittelemään pidätyskeskuksen ankeissa oloissa. Muista äitiä, jolla on valtava stressi pelkästä perheen toimeentulosta, puhumattakaan pelosta ja ahdistuksesta, jota Esterin tilanne aiheuttaa.

Kiina: Kansallislaulu kajahtaa seurakunnissa

Kuva: Visualhunt/Nathanh100

Kiinan Henanin provinssissa viranomaiset ovat määränneet, että kaikissa kirkoissa on oltava Kiinan lippu ja jokaisessa jumalanpalveluksessa on laulettava kansallislaulu.

Aiemmin tässä kuussa kiersi ”Erityinen hätäilmoitus” -niminen kirje, jossa viranomaiset myös pyysivät seurakuntien johtajia keräämään tietoja seurakuntalaisista, erityisesti heistä, jotka ovat köyhiä.

Paikallinen katolinen pappi, joka haluaa pysytellä nimettömänä, kertoi että hän ei suostunut määräykseen, sillä hän pelkäsi, että nimetyt henkilöt eivät enää saisi sosiaalitukiaan uskonsa vuoksi. ”Tätä ei voi hyväksyä”, hän sanoi. ”Epäilen, että heidän salattu aikeensa on peruuttaa heidän toimeentulotukensa.”

Viranomaiset sanovat tarvitsevansa tiedot, jotta he voivat parantaa seurakuntien johtamistapaa.

Ilmoituksessa edellytettiin lisäksi, että uskonnollisten johtajien on ilmoitettava jumalanpalveluksissa käyvien määrä ja heidän taustansa sekä kerrottava, jos joissakin tiloissa käytetään neonvaloja ja kovaäänisiä tai jos tilaisuuksissa käy alaikäisiä. Papiston nimet on niin ikään ilmoitettava, jotta viranomaiset voivat tarkastaa, onko heillä lupa saarnata.

Viranomaiset tulevat tekemään säännöllisiä, ennakkoon ilmoittamattomia, tarkastuksia kirkkoihin varmistaakseen, että uusia sääntöjä noudatetaan, ilmoituksessa kerrottiin.

Toukokuun loppuun mennessä Henanin provinssissa oli suljettu sata kotiseurakuntaa. Henanissa sekä rekisteröitymättömät että virallisesti rekisteröidyt seurakunnat kohtaavat vainoa.

Lähteet: UCAnews, China Aid

Algeria: ”Terveystarkastuksilla” peitellään vainoa

Algerialainen rukoushuone. Kuva: Middle East Concern

Algerian kristityt kohtaavat kasvavaa vainoa, mutta viranomaiset tekevät parhaansa peitelläkseen sitä, ja verhoavat sen teknisiin yksityiskohtiin sekä terveystarkastuksiin.

Middle East Concern -järjestön mukaan viranomaisten toimeenpanema vaino seurakuntia vastaan alkoi kiihtyä viime marraskuussa.

”He lähettivät seurakuntiin terveys- ja turvallisuuskomiteoita, jotka erikoista kyllä, koostuivat tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisista sekä muista hallintoviranomaisista. Vierailujen seurauksena he alkoivat sulkea joitakin seurakuntia”, kertoo Miles Windsor Middle East Concernista. Ainakin kymmenen seurakuntaa on suljettu.

Toinen toistuvasti käytetty keino on väittää, että seurakunnilla ei ole ”asianmukaisia lupia pyörittää ei-islamilaista uskonnollista toimintaa”. Ongelmaksi tässä nousee se, että vuonna 2006 voimaan tulleen lain jälkeen ainuttakaan lupaa ei ole myönnetty. Itse asiassa lupia myöntävä komitea ei koskaan kokoonnu, joten seurakuntien anomia lupia ei ole edes harkittu.

Toimet eivät koske pelkästään seurakuntia

”Evankeliointia koskevia lakeja käytetään yksittäisiä kristittyjä vastaan”, Windsor sanoo. Lait ovat niin epätäsmällisiä, että pienimmätkin teot voivat johtaa ongelmiin.

”Kuulin eräästä kristitystä, jolta kysyttiin, että jos joku pyytäisi saada hänen kantamansa Raamatun, antaisiko hän sen pyytäjälle”, Windsor kertoo. ”Hänen vastauksensa oli ’kyllä’, ja sitä käytettiin häntä vastaan syytettäessä uskosta luopumisesta.”

Uskovat kokoontuvat myös ulkosalla, kuten tällaisessa ”telttaseurakunnassa”. Kuva: Marttyyrien Ääni

Mutta miksi edes perustella vainoa terveystarkastuksilla ja lupaongelmilla? Windsorin mukaan viranomaiset yrittävät toimia varovaisesti, jotta kansainvälinen yhteisö ei kiinnittäisi huomiota heidän tekoihinsa. Paksumpi savuverho merkitsee vähemmän ulkopuolelta tulevaa painostusta.

Se ei kuitenkaan aina toimi. ”Meitä on rohkaissut hienoinen paine, jota kansainvälinen yhteisö on kohdistanut Algeriaan, kehottaen maata toisenlaiseen lähestymistapaan ja lopettamaan kristittyjen vainon ja seurakuntien sulkemisen.”

Tämän painostuksen vuoksi kolme maaliskuussa suljettua rukoushuonetta on avattu uudelleen. Ne eivät silti ole saaneet toimintaansa lupia, joten heidän tilanteensa on edelleen epävarma.

”Tilanne näyttää siltä, että: ’otamme viisi askelta taakse ja yhden eteen siinä toivossa, että yksi askel riittää lopettamaan painostuksen.’”

Algerian seurakunta tarvitsee rukouksiamme. Paikallinen seurakunta pyytää rukoilemaan heille rohkeutta seisoa vahvoina uskossaan ja elää sitä todeksi.

”On rohkaisevaa nähdä, kuinka määrätietoista seurakunnan todistus on, ja kuinka se kasvaa”, Windsor päättää.

– Lähde: Middle East Concern, Mission Network News

Lyhyesti ja rukoillen – Myös Dogo Nahawaan hyökätty Nigeriassa

Kerroimme aiemmin, kuinka 23.-24. kesäkuuta fulani-paimentolaiset hyökkäsivät kristittyihin kyliin Nigeriassa, lähellä Josin kaupunkia, ja surmasivat yli 200 kristittyä.

Nigerian yhteyshenkilömme lähettämistä kuvista käy ilmi, että surmatuista todella monet olivat nuoria lapsia.

Lähellä Josia sijaitsee myös kristittyjen asuttama Dogo Nahawan kylä, jossa tuemme paikallista koulua. Koulussa opiskelee noin 250 lasta. Nyt on tullut tieto, että Dogo Nahawaankin hyökättiin, ja kaksi ihmistä tapettiin. Myös yhteyshenkilömme on vahvistanut kahden kuolleen.

Tämänhetkisten tietojen mukaan fulanit hyökkäsivät Dogo Nahawaan puolen yön maissa tiistaina 26. kesäkuuta. Heidän pääasiallinen tarkoituksensa näyttäisi olleen varastaa erään miehen karja, sillä he suuntasivat ympäriinsä ammuskellen suoraan sinne, missä karjaa pidettiin. Nautojen omistaja ja hänen vävynsä surmattiin, ja 40-päinen lauma varastettiin.

Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, kiitämme Jumalaa siitä, että Dogo Nahawa säästyi sellaiselta verilöylyltä, joita muissa kylissä nähtiin. Samalla kuitenkin pyydämme rukoilemaan varjelusta Dogo Nahawan kylälle jatkossakin, ja että Nigerian viranomaiset tekisivät lopun fulanien hyökkäyksistä.

Lähteet: Marttyyrien Äänen lähteet, Universal Reporters, Aljazirah

Iranilainen uskova vapautettu, syytteet hylätty

Iranilainen kotiseurakunta koolla.

Kristinuskoon kääntynyt Mohammad Ali Yassaghi (52) pidätettiin 10. huhtikuuta pohjoisiranilaisessa Mazandarin provinssissa ja häntä syytettiin ”propagandasta valtaapitäviä vastaan”. Hän oli pidätyksestään lähtien vangittuna Babolin vankilassa.

Iranissa on tavallista, että kristittyjä syytetään ja tuomitaan epämääräisistä poliittisista rikoksista. Äskettäin kerrottiin, että poliittisista rikoksista epäillyt eivät saa enää itse valita asianajajaansa. Sen sijaan asianajaja pitää valita viranomaisten koostamalta listalta. Luettelossa on 20 asianajajaa, joista osalla on ihmisoikeuksien puolustamisen suhteen synkkä menneisyys. Yksi heistä on Hassan Tardast, joka tuomarina toimiessaan on tuominnut yli 800 ihmistä kuolemaan.

Mohammad Ali vietiin vallankumoustuomioistuimen eteen 25. kesäkuuta Babolin kaupungissa. Hyvin yllättäen ja poikkeuksellisesti, tuomari totesi rohkeasti, että syytteet häntä vastaan olivat perusteettomia ja määräsi hänet vapautettavaksi.

Viime viikolla Iranin presidentti Hassan Rouhani tapasi Wienin arkkipiispan, kardinaali Schönbornin. Tapaamisessa hän väitti Iranin kristittyjen nauttivan samoista oikeuksista kuin muutkin, ja kirkkojen toimivan aktiivisesti moskeijoiden rinnalla.

Lähteet: Middle East Concern, Christian Solidarity Worldwide, Center for Human Rights in Iran, IRNA

Epätodennäköinen evankelista

Työleiri Pohjois-Koreassa.

”Kyung-jan” häilyessä tajuttomuuden rajamailla, pää toistuvista mailaniskuista verisenä, hän kuuli vartijansa huutavan sanoja, joita hän ei siihenastisen 56-vuotisen elämänsä aikana ollut koskaan kuullut: ”Raamattu”, ”Jumala”, ”Jeesus”.

Kyung-ja ymmärsi, miksi naisvartija oli kuulustellut häntä viimeisimmästä matkasta Kiinaan ja tyttärensä loikkauksesta Etelä-Koreaan, mutta hän ei voinut käsittää, miksi häneltä kyseltiin outoja kysymyksiä jostain kristinuskoksi kutsutusta asiasta.

”Kuulin kristinuskosta ensimmäistä kertaa kiduttajaltani”, Kyung-ja sanoi.

Vartijan hämmentävät ja sinnikkäät kysymykset herättivät Kyung-jan uteliaisuuden. Pidätyksensä aikaan hän ei uskonut mihinkään eikä tiennyt Jumalasta, mutta nyt hänen oli saatava selville, mikä siinä kristinuskossa oli niin vaarallista.

Kyung-ja oli ollut pidätettynä kahdesti aikaisemmin laittomasta rajanylityksestä Kiinaan. Tällä kertaa asiat olivat huonommin. Sen sijaan, että olisi viettänyt pari kuukautta ”uudelleenkoulutuksessa” työleirillä, häntä kidutettiin toistuvasti, luultavasti tyttärensä loikkauksen vuoksi.

Hakattuaan Kyung-jata julmasti kahden kuukauden ajan, vartija vakuuttui, ettei hänellä ollut yhteyksiä kristittyihin Pohjois-Koreassa. Sen jälkeen hän lähetti Kyung-jan, tässä vaiheessa heiveröiset 29 kiloa painavan, työleirille ja Kyung-ja vei kysymykset kristinuskosta mukanaan.

”Hei, mikä on Jumala?” hän kysyi kohtaamaltaan toiselta vangilta. ”Mikä on Raamattu?”

”Sellainen asia on olemassa”, vanki vastasi hiljaa. ”On yksi kirja, mutta älä kysele. Shhh!”

Vangin pelko vahvisti Kyung-jan epäilyksen: kristinusko oli kielletty uskonto, jota vain rikolliset seurasivat.

Pahaksi tarkoitettu – hyväksi kääntynyt

Pohjoiskorealaisia uskovia yhteisellä ehtoollisella.

Seuraavat kuusi kuukautta Kyung-ja vietti työleirillä, sinnitellen raskaissa töissä ja epäinhimillisissä oloissa. Hän näki vankien kuolevan joka päivä olosuhteiden tai armottomien pahoinpitelyjen aiheuttamien vammojen vuoksi.

Kyung-ja kaipasi vapautta. Hänen aviomiehensä oli kuollut hänen aiemman pidätyksensä aikana eikä hän halunnut jäädä paitsi elämästä tyttärensä kanssa.

Hän halusi pois myös voidakseen kuulla lisää kristinuskosta.

Kuuden kuukauden pakkotyön jälkeen Kyung-ja vapautettiin. Hän uskoo päässeensä vapaaksi, koska kertoi totuuden matkastaan Kiinaan: hän oli mennyt, koska hänen täytyi löytää keino ruokkia perheensä. Siihen aikaan monet ylittivät rajan Kiinaan voidakseen elättää perheensä ja palattuaan heitä yleensä ”uudelleenkoulutettiin” muutamalla kuukaudella raskasta pakkotyötä, mutta ei rangaistu sitä ankarammin.

Kyung-jan tytär sai lopulta koottua riittävästi rahaa auttaakseen äitiään loikkaamaan ja järjesti pastorin auttamaan häntä. Puhuessaan tyttärensä kanssa puhelimessa, Kyung-ja sai lopulta joitakin vastauksia kysymyksiinsä kristinuskosta – hän sai tietää, että seurakunta on todellinen ja niin myös Jumala, jota se ylistää. Kyung-ja alkoi pian uskoa Jeesukseen ja löysi todellisen vapauden Jumalassa, josta oli kuullut ensimmäisen kerran vartijan hakatessa häntä.

Nykyisin hän asuu Etelä-Koreassa eikä koskaan jätä väliin seurakunnan kokoontumisia. Hän myös kertoo mielellään muille todistuksensa. Hän toipuu yhä vankeudestaan ja kärsii ahdistuneisuudesta, masennuksesta, painajaisista sekä sydämen rytmihäiriöistä, mutta hänellä on rauha Kristuksessa.

Tällä hetkellä hän käy Korean Marttyyrien Äänen evankelistakoulua, jossa pohjoiskorealaisia kristittyjä valmennetaan saavuttamaan maanmiehiään evankeliumilla.

Muistellessaan, kuinka kiduttaja istutti evankeliumin siemenet hänen sydämeensä, Kyung-ja on Jumalalle kiitollinen. Hänen rakkautensa Kristusta kohtaan kasvaa päivä päivältä ja nyt hän on valmis ”seuraamaan Häntä kuolemaan saakka”.

”Taakse päin katsoessani näen”, hän sanoi, ”että se oli kaikki Jumalan armoa.”

Lyhyesti ja rukoillen – Uutta kotimaata odottamassa

Lehdessämme nro 1/2017 sekä rukousaiheessa http://www.marttyyrienaani.fi/lyhyesti-maailmalta-tyomme-irakissa-nigeriassa-thaimaassa/ olemme kertoneet pakistanilaisen Naseerin perheestä.

He ovat juuri lähettäneet tervehdyksen Thaimaasta ja kertoneet, että vaikka he ovat saaneet UNHCR:ltä myönteisen pakolaispäätöksen jo lähes vuosi sitten, he eivät edelleenkään ole saaneet päätöstä siitä, mikä maa ottaisi perheen vastaan.

Edellisessä lehdessämme nro 3/2018 kerroimme, että mm. Asher Masihin perhe on vastaavan kaltaisessa tilanteessa. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee työn ja toimeentulon puute.

Vaikka jotkut kristityt perheet pystyvät palaamaan takaisin Pakistaniin, ääriryhmien hampaisiin joutuneille se on täysin mahdoton vaihtoehto.

Rukoillaan Naseerin ja Asherin perheiden sekä muiden pakistanilaisten vastaavanlaisessa tilanteessa olevien puolesta, että pääsy kolmanteen maahan järjestyisi mahdollisimman pian.

Yli 200 kristittyä surmattu Nigeriassa

Kuva: Philou.cn/Visualhunt

Fulani-paimentolaiset surmasivat yli 200 kristittyä kymmenessä pääosin kristittyjen asuttamassa kylässä lähellä Josin kaupunkia Nigeriassa lauantaina ja sunnuntaina 23.-24. kesäkuuta. Paimentolaisia edustavan järjestön tiedottaja myönsi hyökkäyksen ja sanoi sen olleen kosto karjan varastamisesta.

Poliisien mukaan kuolleita on 86, mutta paikalliset asukkaat kertovat paljon useampien saaneen surmansa. Ngharin kylässä asuva Dogo Nvou kertoo, että pelkästään hänen kylässään tapettiin yli 70 ihmistä. ”Minun setäni, hänen vaimonsa ja monet sukulaiseni tapettiin”, hän sanoo. ”Yli 70 ihmistä minun kylästäni on tapettu. Vain Jumala voi lohduttaa meitä.” Koko kylä poltettiin maan tasalle.

Morning Star Newsin edustaja vieraili kahdella ruumishuoneella Josin kaupungissa ja laski niihin tuodun 216 ruumista.

Paimentolaisia edustavan Miyetti Allah Cattle Breeders Associationin (MACBAN) paikallisen osaston johtaja Danladi Ciroma tuomitsi hyökkäykset maanantaina 25. kesäkuuta, mutta sanoi niiden olleen kosto kaikkiaan yli 300 naudan varastamisesta. ”Koska lehmiä ei löydetty, kenenkään ei pidä odottaa rauhaa näillä alueilla”, hän lisäsi.

Paikalliset kristityt kysyvät, miten karjankäsittelyyn tottumattomat kyläläiset pystyisivät varastamaan niin monta nautaa ja kuljettamaan ne pois, kun armeijan tarkastuspisteitä on kaikkialla Plateaun osavaltiossa.

Ciroman myönnettyä, että hyökkäykset olivat fulanien tekemiä, Nigerian Kansallinen ihmisoikeuskomissio (NHRC), Nigerian kristillinen järjestö sekä ihmisoikeusaktivistit vaativat hyökkääjien saattamista oikeuden eteen. ”Karjan henki on arvokkaampi kuin ihmisen minun maassani”, sanoi ihmisoikeusaktivisti Agbo Madaki. ”Jos joku ryhmä ilmoittaa olevansa vastuussa ja viranomaiset eivät tee mitään, se antaa vaikutelman, että tappajilla on sen hetkisten viranomaisten hyväksyntä.”

Amnesty International on kritisoinut Nigerian viranomaisten toimintaa sanoen, että viranomaiset eivät selvästikään tee tarpeeksi estääkseen iskuja. Tänä vuonna yli 1800 ihmistä on jo murhattu tämän vuoden tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Koko viime vuoden aikana surmattiin 894 ihmistä vastaavissa hyökkäyksissä.

”Viranomaisten on vastattava näihin kysymyksiin: keitä hyökkääjät ovat, mistä he tulevat, mihin he menevät hyökkäysten jälkeen, kuka aseistaa heitä, miksi turvallisuusjoukot toimivat hitaasti?” sanoi Osasi Ojigho Nigerian Amnestystä. Järjestön julkaisemassa lausunnossa kerrotaan, että kaikissa Amnestyn tutkimissa tapauksissa hyökkääjät, joita saapuu sadoittain, viettävät tuntikausia tappaen ihmisiä ja polttaen taloja ja katoavat sen jälkeen jälkiä jättämättä.

Lähteet: Morning Star News, Christian Solidarity Worldwide, Amnesty International Nigeria