Marttyyrien Ääni -lehti 4/2019

Tässä numerossa kerromme eturintaman evankelistojen työstä etenkin Pohjois-Kaukasuksella, yhdellä Euroopan pimeimmistä ja unohdetuimmista alueista, jossa toiminnanjohtajamme Hannu Lahtinen vieraili äskettäin. Eturintaman evankelistat tekevät siellä työtä kansojen parissa, joista joissakin ei tiedetä olevan vielä ainoatakaan kristittyä, ja alueilla, joilla kristinuskoa vastustetaan ankarasti.

VOM Sisaret -palstalla kohtaamme nigerialaiset Deborahin ja Christinan, joista kumpikin on menettänyt omaisiaan Boko Haramin hyökkäyksissä. Heitä kuitenkin lohduttaa tieto siitä, että he ovat osa maailmanlaajuista uskovien perhettä, joka seisoo heidän rinnallaan.

Tutustu tuleviin tapahtumiimme: syyskuun lopussa vieraiksemme saapuu Etelä-Korean, Tšekin sekä Uuden-Seelannin Marttyyrien Ääni -toimistojen edustajia, jotka puhuvat seurakunnissa. Lehdestä löytyy myös kutsu 26.9. Helsingissä Temppeliaukion kirkossa pidettävään hyväntekeväisyyskonserttiimme Nigeriassa tukemamme Dogo Nahawan koulun hyväksi. Olet sydämellisesti tervetullut tilaisuuksiimme!

Pääset lukemaan lehteä kuvaa klikkaamalla.

Algerian viranomaiset jälleen seurakuntien kimpussa

Sulkemista protestoivat bannerit odottivat santarmeja Ighzer Amokranessa. Kuva: Middle East Concern

Algerian viranomaiset ovat jälleen ryhtyneet sulkemaan rukoushuoneita, mutta tällä kertaa kristityt eri seurakunnista vastustivat sulkemista yhdessä. Edellisen kerran Algeriassa suljettiin seurakunta toukokuussa.

Pohjois-Algerian Kabylian alueella, Boudjijassa sijaitseva rukoushuone suljettiin 6 elokuuta. Myöhemmin, 21. elokuuta samalla alueella, Akboussa ja Ighzer Amokranessa sijaitsevien seurakuntien pastoreille ilmoitettiin, että myös heidän seurakuntansa tultaisiin sulkemaan kymmenen päivän sisällä.

Maanantaiaamuna 26. elokuuta santarmit parkkeerasivat autonsa Ighzer Amokranessa sijaitsevan rukoushuoneen edustalle. Yllätyksekseen he saivat huomata, että rukoushuoneessa oli koolla yli 200 kristittyä 33 eri seurakunnasta, ja he olivat ripustaneet seurakuntien sulkemista protestoivia bannereita rukoushuoneen ulkopuolelle.

Seurakunnan pastori, Algerian protestanttisten seurakuntien kattojärjestön EPAn puheenjohtaja Salah Chalah, ja heidän asianajajansa ottivat santarmit vastaan. Asianajaja Wahab Chiter pyysi nähdä sulkemispäätöksen. Sitä tutkittuaan hän totesi, että päätös on mitätön, sillä sen olivat antaneet alueviranomaiset. Middle East Concernin mukaan sulkeminen edellyttää oikeuden päätöstä.

Pastori kertoi santarmeille, että hän ei alistu sulkemispäätökselle eikä aio määrätä paikalla olleita kristittyjä poistumaan. Santarmit väittelivät hetken heidän kanssaan, mutta seurakunnan edustajat eivät antaneet periksi.

Santarmien johtaja soitti sen jälkeen esimiehelleen, ja palasi 10 minuutin kuluttua sanoen, että seurakuntaa ei suljettaisi. He järjestivät seurakunnan edustajille tapaamisen provinssin johtajan kanssa. Tapaamisen on määrä olla tänään, keskiviikkona. Sen jälkeen viranomaiset poistuivat.

Tapahtunut oli voitto Algerian kristityille, mutta taistelu ei ole ohi. Akboussa sijaitsevaa seurakuntaa ei ole toistaiseksi yritetty sulkea.

Lähteet: Middle East Concern, Morning Star News

“Kiitos Herra, että Sinun Henkesi ja Voimasi eivät ole sidottuja rukoushuoneisiin, vaan Sinä toimit ja vaikutat joka hetki kaikkialla, eikä Sinua voi ihmisvoimin estää. Kiitos, että nämä rukoushuoneiden sulkemisyritykset ovat yhdistäneet eri seurakuntien kristittyjä seisomaan yhtenä rintamana. Vahvista armossasi ja rakkaudessasi Algerian kristittyjä pysymään edelleen lujina uskossaan. Johdata Herra tämän päivän tapaaminen Sinun kunniaksesi.”

Kiinalaisen Early Rain -seurakunnan uutisia

Li Yingqiang perheineen. Kuva: Facebook/Pray for Early Rain Covenant Church

Olemme seuranneet Kiinan Sichuanin provinssin pääkaupungissa Chengdussa sijaitsevan Early Rain -seurakunnan tilannetta siitä lähtien, kun viranomaiset viime joulukuussa sulkivat sen ja pidättivät yli sata seurakuntalaista.

Seurakuntaa johtavaa Wang Yitä ja hänen vaimoaan Jiang Rongia syytettiin ”valtionvastaiseen toimintaan yllyttämisestä”, josta he voivat joutua vankilaan 15 vuodeksi. Wang Yi on edelleen pidätettynä, hänen vaimonsa pääsi ehdonalaiseen vapauteen kesäkuussa.

Seurakunnan vanhimmistoon kuuluva Li Yingqiang on myös päästetty pois vankilasta elokuun 16. päivä odottamaan oikeudenkäyntiään. Hänet, kuten muutkin viime aikoina vapautetut, lähetettiin perheineen pois Chengdusta. Hän ei kuitenkaan ole vapaa, sillä hänen liikkumistaan rajoitetaan ja hänen täytyy ilmoittautua säännöllisesti paikallisella poliisiasemalla. Vaikka hän laihtui huomattavasti vankeudessa ja häntä koeteltiin, hän kirjoitti vapauduttuaan ChinaAid -järjestöä johtavan Bob Fun Facebook-sivulle, kuinka ”Jumala on tosi ja elävä! Ylistän Herraa!”

Pastori Wang Yin lisäksi edelleen vangittuna on kaksi muuta seurakunnan johtoon kuuluvaa: Tan Defu ja Gou Zhongcan.

Seurakuntalaisten painostus jatkuu

Early Rain -seurakunnan julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että viime viikkojen aikana viranomaiset ovat jälleen lisänneet seurakuntalaisiin kohdistuvaa painostusta.

Useita perheitä on äskettäin häädetty kodeistaan viranomaisten painostettua heidän vuokraisäntiään, ja kun he ovat muuttaneet uuteen asuntoon heidät on häädetty välittömästi uudelleen.

Joihinkin seurakuntalaisiin kohdistuvaa tarkkailua on kiristetty, kuten erään seurakuntalaisen jakamasta oheisesta kuvasta käy ilmi. Vartija istuu ympäri vuorokauden hänen ovensa takana, ja lisäksi oven ulkopuolelle asennettiin valvontakamera. Samassa kerrostalossa olevien muiden asuntojen ovien ulkopuolelle vastaavia kameroita ei ole asennettu, hän kertoo.

Seurakunnan tiedotteessa kirjoitetaan: ”Suojelkoon Herra edelleen seurakuntaa, jokaista perhettä ja jokaista jäsentä. Vaino ja painostus on lisääntynyt äskettäin uudelleen. Herra lohduttakoon meitä ja auttakoon meitä väsyessämme ja ollessamme heikkoja. Antakoon Hän meille hengellistä viisautta ja rohkeutta, ja auttakoon Hän meitä kulkemaan toistemme rinnalla ja rohkaisemaan toinen toisiamme kantaessamme ristejämme ja seuratessamme Herraa. Kantakaamme taakkamme sinnikkyydellä ja käykäämme eteenpäin nöyryydellä.”

Lähteet: Marttyyrien Äänen lähteet, Early Rain -seurakunta, ChinaAid

Iran – Ero seurakunnasta pahempaa kuin vankeus

Kaksi kuukautta sen jälkeen, kun kristinuskoon kääntyneet Fatemeh Bakhteri ja Saheb Fadaei saivat tietää, että heidän valituksensa tuomioistaan ”valtion vastaisen propagandan levittämisestä” on hylätty, on myös käynyt ilmi, että toiselta heistä on kielletty kaikki kokoontumiset kahdeksi vuodeksi vapautumisen jälkeen.

Fatemeh Bakhteri, joka tunnetaan paremmin nimellä Ilar, ei saa olla mukana kokoontumisissa, joissa on paikalla enemmän kuin kaksi ihmistä. Näin ollen hän ei voi kokoontua yhteen muiden uskovien kanssa.

Ilarin mukaan tämä kielto tuntuu vaikeammalta kestää kuin hänelle langetettu vuoden vankeustuomio.

Ilar kutsuttiin ensimmäisen kerran kuultavaksi kolme vuotta sitten. Tuolloin hänelle sanottiin, että hänet pidätettäisiin uudelleen, jos hän edelleen tapaisi muita kristinuskoon kääntyneitä.

Ilar kuitenkin jatkoi kotiseurakuntien tapaamisissa käymistä, sillä hän ”ei nähnyt mitään laitonta toisten kanssa yhteen kokoontumisessa”.

Ilar pidätettiin uudelleen. Hänen uskoaan pilkattiin ja häntä uhkailtiin. Oikeudenkäynnissä tuomareina olleet Hassan Babaee ja Mashallah Ahmadzadeh kuluttivat enemmän aikaa taivutellessaan häntä palaamaan islamiin kuin puhuessaan hänen väitetystä rikoksestaan.

Häntä pyydettiin kieltämään uskonsa ja hänelle sanottiin, että jos hän kieltäisi sen, syytteet häntä vastaan peruttaisiin. Ilar ei suostunut, ja tuomarit ilmoittivat hänelle, että tuomio julistettaisiin pian.

Neljä kuukautta myöhemmin, 18. toukokuuta tänä vuonna, hänelle ja hänen kanssaan syytettynä olleelle Saheb (Zaman) Fadaeille ilmoitettiin, että heidän tuomionsa oli pidetty voimassa.

Sen jälkeen Ilar on elänyt tietäen, että hänet saatetaan kutsua milloin tahansa kärsimään tuomiotaan. Toisinaan vankilaan kutsuminen kestää Iranissa vuosia, ja kunnes se päivä koittaa, tieto tulevasta vankeudesta roikkuu Ilarin yllä kuin synkkä pilvi.

Zaman kärsii jo erillistä kymmenen vuoden vankeustuomiotaan, joka hänelle langetettiin heinäkuussa 2017 kotiseurakunnan perustamisesta ja ”sionistisen kristinuskon edistämisestä”. Hänet vietiin kärsimään tuomiotaan Evinin vankilaan Teheraniin heinäkuussa 2018 samassa oikeudenkäynnissä tuomittujen pastori Yousef Nadarkhanin, Mohammad Ali Mossabayehin ja Mohammad Reza Omidin kanssa, jotka myös ovat kristinuskoon kääntyneitä.

Lähde: Article 18

Arabian niemimaa – Kaksi musliminaista löysi Kristuksen

Kristinusko on ollut olemassa Arabian niemimaalla satoja vuosia ennen islamia, kuten tämän kirkon rauniot todistavat.

Arabian niemimaalla kaksi muslimiperheen tytärtä on päättänyt seurata Kristusta. Tämä päätös voi Lähi-idässä maksaa heille avioliittomahdollisuuksien menetyksen ja perheen.

Nämä kaksi nuorta naista asuvat vanhempiensa luona. Vanhemmat tietävät heidän uudesta uskostaan eivätkä pidä siitä. He kuitenkin suvaitsevat heidän uskoaan, sillä tyttäret ovat heille rakkaita ja he haluavat tytärten asuvan jatkossakin kotona heidän luonaan.

Perheet eivät ole kertoneet kenellekään tytärten kääntymisestä kristinuskoon, sillä suku voisi yrittää tappaa heidät. Vanhemmat yrittävät käännyttää naisia takaisin islamiin jokaisen tilaisuuden tullen lukemalla heille Koraanin jakeita ja yrittämällä väitellä heidän kanssaan uskonnosta.

Naisten odotetaan menevän naimisiin, mutta he eivät suostu menemään naimisiin muslimimiesten kanssa. Kyseisessä maassa asuu hyvin vähän kristittyjä, joten naiset eivät usko koskaan menevänsä naimisiin. ”Heidän uskonsa on hyvin vaikuttavaa”, Yhdysvaltain Marttyyrien Äänen Lähi-idän aluekoordinaattori kertoo.

Marttyyrien Äänen työntekijöiden äskettäisellä matkalla kyseiseen maahan he huomasivat, että kristittyjä onkin enemmän kuin oli oletettu. Nyt nämä kaksi naista on johdatettu toisten kristittyjen yhteyteen ja seurakuntaan, jossa he voivat käydä. Tekemistään uhrauksista huolimatta nämä naiset sanovat, että heidän palkkionsa taivaassa on riittävän suuri syy seurata Jeesusta.

Herra, me kiitämme näistä uusista sisarista, jotka olet johdattanut pimeydestä valoon ja osaksi Kristuksen ruumista. Kiitos seurakuntayhteydestä, jonka he ovat löytäneet. Jos sinun tahtosi on, suo heidän löytää myös kristityt puolisot tästä uudesta seurakunnasta. Vahvista heitä hengelläsi, rohkaise heitä ja johdata tahtomaasi tietä pitkin. Anna heille viisauttasi, kun heitä haastetaan väittelyihin uskonasioista. Anna taivaallisen viisautesi sytyttää usko myös heidän perheenjäsentensä sydämissä. Kiitos Jeesus Kristus, että sinulla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Irak – Leipomohanke etenee Nahlassa

Herra on siunannut Nahlan leipomohankkeen!

Viime vuoden joulukampanjamme keräsi varoja Nahlan leipomoa varten. Hanke on edennyt hyvin ja on aikataulussaan. Leipomon pohjatyöt aloitettiin toukokuussa. Pohjatöitä seurasi perustusten teko ja seinien muuraaminen oli seuraava vaihe. Heinäkuun loppupuolella päästiin jo tekemään kattoa, jonne on nyt saatu tueksi teräsvahvistukset. Ulkokatto on parhaillaan työn alla. Projekti on tarkoitus saada valmiiksi loka-marraskuussa 2019. Kiitosaiheena on myös se, että kaikki on hyvin Nahlassa ja työtä on saatu tehdä rauhassa.

Nahlan asukkaat odottavat innokkaina leipomon valmistumista. Jatkossa ei heidän enää tarvitse lähteä sadan kilometrin päähän leipää hakemaan. He lähettävät siunaavat terveisensä kaikille työn tukijoille ja Nahlan puolesta pitkään rukoilleille suomalaisille ystäville. Rukoukset ovat kantaneet hyvää hedelmää!

 

Kiina – Usko vai opinnot?

Kristityt opiskelijat ovat vaikean tilanteen edessä: kuinka säilyttää usko vaarantamatta tulevaisuuttaan.

Vakoilua, uhkauksia erottamisesta – Kiinassa kristityt opiskelijat ja opettajat taistelevat säilyttääkseen uskonsa.

Kiinan viranomaiset käyvät taistelua uskontoa vastaan korkeakouluissa ja estävät opiskelijoita harjoittamasta uskoaan kampuksella tai sen ulkopuolella. Viranomaisten nimittämät tutkijaryhmät vierailevat kouluissa ja määräävät oppilaitosten johdon varmistamaan, että uskonto on täysin kielletty. Opiskelijoiden joukossa olevat “vakoojat” ilmiantavat kaiken näkemänsä tai kuulemansa uskontoon tai toisinajatteluun liittyvän. Sen seurauksena opettajille on jaettu potkuja ja opiskelijoita painostettu kieltämään uskonsa koulusta erottamisen uhalla.

Jotkut yliopistot pyrkivät päihittämään uskonnolliset opiskelijat ja opettajat ”ideologisen muutoksen” kautta, eli pyrkimällä vaikuttamaan heidän ajatuksiinsa ja mielipiteisiinsä. Toimiin on ryhdytty sen jälkeen, kun heidän uskonnolliset ”taipumuksensa” ovat käyneet ilmi puhelinkeskusteluja kuuntelemalla, valvomalla heidän sosiaalisen median kanaviaan tai tutkimalla heidän asuntolahuoneensa.

Jotkut koulut ja paikallisviranomaiset menevät vielä pidemmälle. Fujianin provinssissa erään maakunnan kouluvirasto ryhtyi viime kesäkuussa toteuttamaan suunnitelmaa, jolle annettiin nimeksi ”jengirikollisuuden siivoaminen ja pahan poistaminen”. Suunnitelman tarkoitus on hävittää uskonto ja estää evankeliointi oppilaitosten lähettyvillä.

Toukokuussa Fujianin Xiamenin kaupungissa suljettiin yliopiston lähellä sijainnut kristillinen kokoontumispaikka. Koulu ja viranomaiset kutsuivat kuultaviksi suurimman osan seurakunnan jäsenistä, jotka ovat yliopisto-opiskelijoita. Kuultaviksi kutsuttuja uhattiin yliopistosta erottamisella, jos he jatkaisivat kokoontumisissa käymistä.

Yksi opiskelijoista kertoo, että koulun johto ja viranomaiset ovat toistuvasti kuulustelleet häntä hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Hän on huolissaan, että asia tulee vaikuttamaan hänen valmistumiseensa ja tuleviin työllistymismahdollisuuksiin. Hän ei tiedä miten voisi kertoa vanhemmilleen, jos hänet pakotetaan lopettamaan opinnot.

Jotkut opiskelijat ovat lakanneet käymästä seurakunnassa uhkailujen vuoksi.

”Viranomaiset eivät nykyisin salli yliopisto-opiskelijoiden olla uskonnollisia. Jotkut (viralliset) Kolme Itse -kirkot eivät uskalla päästää sisälle yliopisto-opiskelijoita pelätessään, että seurakunnalle koituu ongelmia”, eräs opiskelija kertoo.

Viranomaiset sulkivat heidän vuokraamansa kokoontumistilan, joten nuoret uskovat joutuivat siirtymään toisaalle. Opiskelija kertoo, että he eivät uskalla mennä kokoontumisiin ryhmissä kuten ennen, ja he varmistavat aina ettei heitä seurata. Kun joku saapuu kokouspaikalle ja koputtaa oveen, sisällä olevien pitää varmistua hänen henkilöllisyydestään ennen kuin hänet päästetään sisälle. Kokoontumiseen ensimmäistä kertaa tulevilla täytyy olla jonkun ryhmään kuuluvan suositus.

Soluryhmää johtava opiskelija kertoo olevansa surullinen painostuksen kohteeksi joutuneiden puolesta, jotka ovat nyt niin peloissaan, että eivät uskalla enää kokoontua. ”Kun kävimme tapaamassa joitakin heistä, he pelkäsivät edes puhua meille.”

Lähde: Bitter Winter

Kolumbia – Väkivalta nousussa

Marttyyrien Äänen työntekijät Kolumbiassa kertovat, että vuonna 2016 allekirjoitettu rauhansopimus sissien ja hallituksen välillä ei ole toiminut toivotulla tavalla, ja väkivaltaisuudet ovat sen jälkeen olleet jälleen kasvussa. ”Monet sissit ovat rauhasopimuksesta huolimatta palanneet väkivallan tielle”, Marttyyrien Äänen työntekijä sanoo.

Useat työlleen omistautuneet eturintaman työntekijät ovat jääneet ”punaisille alueille”, eli sissien tai puolisotilaallisten joukkojen hallinnoimille seuduille, uskollisesti paimentamaan seurakuntia ja levittämään evankeliumia.

Monet ovat kuitenkin joutuneet lähtemään kodeistaan ja heitä on kielletty pitämästä jumalanpalveluksia; joitakin on jopa surmattu. Sissit pitävät pastoreita ”sodan esteinä”, joka merkitsee heidän olevan vapaata riistaa taistelussa hallitusta vastaan.

Marttyyrien Ääni tukee ”punaisilla alueilla” työskenteleviä uskovia, jotka toteuttavat lähetyskäskyä itsensä alttiiksi pannen, opettavat lapsia, auttavat pastoreita perustamaan pieniä yrityksiä elantonsa tueksi, sekä tarjoavat turvapaikan ja rohkaisua väkivaltaa pakeneville kristityille perheille.

Herra johdata näitä uskollisia seuraajiasi sinun valmistamaasi tietä pitkin. Herra, sinä tiedät missä vaaroissa he ovat jatkuvasti. Varjele heitä, jotta he voivat tehdä ne tehtävät, joihin sinä Herra olet heidät kutsunut ja heille tarkoittanut.

Herra, me kiitämme siitä, että heidän elämänsä on sinun käsissäsi, ei heidän vainoojiensa. Rohkaise heitä Paavalin sanoin: ”Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.” (Room. 14:8) Anna myös meille viisauttasi ja herkkyys kuulla, mitä Sinä haluat meidän tekevän heidän tukemisekseen.

Kiinassa lapsia opetetaan vihaamaan uskontoa

Tämä näky on Kiinassa nykyisin kielletty.

Kiinan kouluissa on ryhdytty ennennäkemättömiin toimiin uskontoa vastaan, ja ne alkavat jo alakoulusta. Lapsia opetetaan, että Jumalaan uskominen on epänormaalia, ja opettajat rohkaisevat heitä ilmiantamaan uskonnollisia sukulaisiaan. Käytäntö aiheuttaa paljon pelkoa ja ahdistusta sekä lapsissa että heidän vanhemmissaan.

Alakoulua käyvän kristityn naisen poika löysi kotoaan kristillisen lehtisen. ”Opettajani sanoo, että kristinusko on xie jiao, harhaoppi. Jos uskot siihen, lähdet pois kotoa etkä pidä minusta huolta. Saatat myös sytyttää itsesi tuleen”, huolestunut poika kertoi.

Äiti pelkäsi aiheuttavansa ongelmia sekä pojalle että itselleen ja piilotti kaikki kodissa olevat uskonnolliset symbolit sekä uskontoon viittaavat asiat. Tämä ei silti riittänyt tyynnyttämään pojan mieltä.

Kuukautta myöhemmin poika löysi vahingossa uskonnollisen lehtisen äitinsä käsilaukusta. Lapsi nouti keittiöstä hedelmäveitsen ja pisteli raivokkaasti lehtiseen useita reikiä. Rei’itettyä lehtistä veitsen terässä heiluttaen poika vaati äitiään luopumaan uskosta, koska ”kristinusko on harhaoppi, eikä sinun tule uskoa siihen”.

Äiti oli järkyttynyt poikansa aggressiivisesta käytöksestä: kuinka hänen kerran niin viaton ja tottelevainen lapsensa oli muuttunut tällaiseksi? Mitä koulussa oikein kerrotaan?

“Ennen koulun aloittamista kerroin lapselleni luomiskertomuksesta ja hän uskoi sen. Mutta nyt poikani on kuin eri ihminen. Ateistisessa Kiinassa nämä puhtaat ja viattomat lapset opetetaan vihaamaan Jumalaa”, äiti sanoi katkerana.

Lapsia yllytetään ilmiantamaan vanhempansa

Isä rukoilemassa lapsilleen iltarukousta, kun perheen äiti, pyhäkoulunopettaja, oli kaksi vuotta vankilassa työnsä vuoksi.

Huhtikuun lopussa Keski-Kiinan Henanin provinssin Xinzhengin kaupungissa alakoulu järjesti oppilaille koulutuksen siitä, miten vastustaa uskontoa. Rehtori neuvoi lapsia olemaan ateisteja, eikä ikinä uskomaan jumalolentoihin. “Jos äitisi käy kirkossa ja uskoo Jumalaan, hän ei enää halua sinua lapsekseen”, opettaja varoitti.

Samassa kaupungissa toisen alakoulun opettaja näytti lapsille animoidun propagandaelokuvan, jossa uskovat oli kuvattu mustina hirviöinä. Opettaja kertoi lapsille myös, että uskonnolliset ihmiset voivat kirota heidät, ja että heidän pitäisi ilmoittaa poliisille kaikista kohtaamistaan uskovista.

Erään kyseistä koulua käyvän oppilaan huoltaja kertoi, että hänen poikansa ei aiemmin vastustanut uskontoa, mutta muutamien oppituntien jälkeen lapsi alkoi käyttäytyä aiemman luonteensa vastaisesti ja vastusti avoimesti, jos näki äitinsä lukevan uskonnollista kirjaa. Toisen oppilaan vanhemmat kertoivat, että lapsi on pelokas, hän pelkää poliisien vievän kristityn äidin pois.

Pohjoisessa Hebein provinssissa alakoulun oppilaita vaadittiin tarkkailemaan vanhempiaan ja varmistamaan, että he eivät osallistu uskonnolliseen toimintaan. Sen seurauksena eräs lapsi kielsi kristittyä isäänsä enää uskomasta Jumalaan, sillä se on epänormaalia ja vaarallista. ”Se johtaa umpikujaan. Jos käyt kokoontumisissa, sinut pidätetään”, poika sanoi huolissaan.

Rukoile uskoville vanhemmille viisautta tähän uuteen tilanteeseen, ja että Jumala varjelisi lasten sydämet ja mielet valheelta ja pelolta.

Lähde: Bitter Winter

Ismael, somalimuslimi, joka löysi Kristuksen

Tuemme Keniassa kristinuskoon kääntyneitä, jotka ovat päätöksensä vuoksi joutuneet vainotuiksi. Kun somali ryhtyy seuraamaan Jeesusta, vaino on lähes väistämätön seuraus siitä. Yksi tällainen uskova on 23-vuotias somalinuorukainen nimeltä Ismael. Tässä hän kertoo oman tarinansa.

Minun nimeni on Ismael, synnyin Mogadishussa Somaliassa vuonna 1996.

Olin hyvin nuori isäni kuollessa, ja elämämme oli sen jälkeen vaikeaa. Kolme vuotta sitten myös äitini kuoli ja jäin omilleni. Päädyin muuttamaan Keniaan paremman elämän toivossa.

Rekisteröidyin YK:n pakolaisjärjestössä, ja minut lähetettiin pakolaisleirille. Siellä oli todella kuuma, ja minulla oli jo entuudestaan terveysongelmia: diabetes, korkea verenpaine ja sydänongelmia. Olen myös liikuntarajoitteinen. Elämä leirillä oli vaikeaa, mutta tapasin siellä joitakin hyviä ihmisiä. Näin, miten he keskustelivat keskenään Jumalan Sanasta. Kuljin heidän perässään ja yritin ymmärtää mitä he puhuivat. He rohkaisivat minua tulemaan mukanaan kirkkoon. Suostuin, ja menin sinne heidän seurassaan, vaikka olin yhä muslimi. Somaliyhteisö sai tietää siitä ja alkoi vainota minua, vaikka en edes ollut kristitty silloin.

Muutin Nairobiin, jossa uskoin olevani turvassa. Nukuin kadulla YK:n pakolaisjärjestön toimiston edustalla. Nairobissa tapasin toisia kaltaisiani, jotka kävivät kirkossa pakolaisleirin ulkopuolella. He sanoivat kuuluvansa seurakuntaan. Pyysin heitä: ”Ottakaa minutkin mukaan.” Kirkossa tapasin mukavan pariskunnan ja hyvän sisaren. Kerroin heille kaikki ongelmani. He selittivät minulle Raamattua. He osasivat kertoa siitä hyvin, niin että ymmärsin.

He selittivät minulle erityisesti kaksi raamatunpaikkaa. Ensimmäinen niistä oli Johanneksen evankeliumi 3:16 ja toinen oli Heprealaiskirjeen 10:10. Jälkimmäisessä sanotaan, että Jumalan tahdon mukaisesti meidät on tehty pyhiksi Kristuksen ruumiin uhrilla, kerta kaikkiaan. Toisessa raamatunpaikassa sanotaan: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”

Olin hyvin yllättynyt ja onnellinen kuullessani nämä raamatunpaikat. Pohdin niitä mielessäni, ja eräänä yönä näin unen Herrasta. Olin ihmeissäni siitä mitä uusi isäni, äitini ja sisareni olivat minulle kertoneet, mutta unessa minulle ilmestynyt Jeesus selvensi minulle nämä raamatunpaikat tarkemmin ja ymmärsin ne. Silloin tulin uskoon ja halusin kasteelle.

Kasteeni jälkeen aloin kertoa uskostani somaleille, jotka nukkuivat kanssani kadulla. Heidän asenteensa minua kohtaan muuttui ja he alkoivat solvata minua.

Kadulla nukkuessamme meillä oli paljon ongelmia. Kerran minä ja kaksi muuta veljeä, joista toinen on pastori, olimme kävellen matkalla illalliselle, kun viereemme pysähtyi auto ja siitä nousi kahdeksan miestä. He alkoivat hakata meitä armotta. Aloin huutaa. Sanoin että minulla on korkea verenpaine ja pyysin, etteivät he hakkaisi minua. Hyökkääjät olivat somaleja ja alkoivat puhua somalia. He sanoivat: ”Hakkaa se paskiainen kunnolla, hän on uusi uskova.” Seurassani ollut veli menetti tajuntansa pahoinpitelyn vuoksi. Hyökkääjät puhuivat keskenään siitä, kuinka on henkilöitä, jotka opettavat meitä ja houkuttelevat pois islamista. He sanoivat aikovansa tappaa heidät. Tajusin, että he tarkoittivat uutta isääni, äitiäni ja sisartani.

Ympärillemme alkoi kerääntyä ihmisiä, joten hyökkääjät lähtivät pakoon ja paikalle tulleet veivät loukkaantuneen veljen sairaalaan. Kävimme myös poliisiasemalla tekemässä ilmoituksen, mutta poliisit eivät voineet tehdä mitään hyväksemme. Sieltä menimme pastorin, hänen vaimonsa ja sisaremme luo. Kerroimme, että meidät oli hakattu ja että olimme käyneet poliisiasemalla.

Monet somalit käyvät läpi samoja asioita kuin minä. Sisaremme kertoi, että on uskovia, jotka haluavat auttaa meitä. Olemme siitä hyvin iloisia.

Tällä hetkellä minä ja kaksi veljeä asumme erillämme, kaikki yksin, mutta olemme päättäneet muuttaa yhteiseen asuntoon, ja pastori auttaa meitä vuokraamaan sen. Olemme hyvin kiitollisia ja onnellisia.

Olemme hyvin kiitollisia isällemme, äidillemme ja sisarellemme. Olemme kiitollisia myös teille siitä, että tuette meitä. Pyydämme, että jatkaisitte hyvää työtänne. Emme koskaan lakkaa kertomasta evankeliumia. Seisokaa meidän rinnallamme rukouksin ja eri tavoin. Kiitos paljon! Tervehdin teitä Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen!