Asia Bibiltä ensimmäinen haastattelu

Neljä kuukautta Pakistanista lähtönsä jälkeen Asia Bibi on antanut elämänsä ensimmäisen haastattelun.

Asia Bibillä (54) on viimein mahdollisuus rakentaa elämäänsä uudelleen tytärtensä kanssa. Hän on äärettömän kiitollinen kansainvälisestä avusta, jonka myötä hän sai vapautensa kymmenen vuoden jälkeen. Hän ei kuitenkaan ole unohtanut heitä, jotka jakavat hänen kohtalonsa ja ovat tälläkin hetkellä valheellisesti jumalanpilkasta syytettyinä ja vangittuina Pakistanissa.

Elämänsä ensimmäisessä haastattelussa hän kertoo vajonneensa toisinaan epätoivoon vankilassa, jumalanpilkasta kuolemaan tuomittuna. Hän kertoo myös sydänsurustaan jouduttuaan jättämään kotimaansa.

Asia Bibin vapautumisessa suuressa roolissa ollut Euroopan Unionin erityislähettiläs, slovakialainen Jan Figel on myös ensimmäistä kertaa kertonut neuvotteluista, joita Asian vapautumiseksi käytiin.

Asia kiitti Pakistanin korkeinta oikeutta vapauttamisestaan, mutta sanoi, että muutkin tarvitsevat puolueettoman oikeudenkäynnin. ”On monia muita tapauksia, joissa syytetty viruu vuosia vankilassa, ja heidänkin tapauksensa pitäisi tuomita oikeudenmukaisesti. Maailman pitäisi kuunnella heitä. Rukoilen Jumalaa, että jokainen valheellisesti jumalanpilkasta tuomittu vapautuisi, että he saisivat vapauden ja Jumala auttaisi heitä.”

”Pyydän koko maailmaa kiinnittämään tähän huomiota. Se, kuinka ketä tahansa voidaan syyttää jumalanpilkasta ilman kunnollista tutkintaa, ilman kunnollisia todisteita, siihen pitäisi kiinnittää huomiota. Jumalanpilkkalakia pitäisi tarkastella, ja sen soveltamisessa pitäisi noudattaa asianmukaista tutkintaa. Meidän ei tulisi pitää ketään syyllisenä ilman todisteita.”

Toivottomuutta, pelkoa ja surua vankilassa

Asia kertoo, kuinka valheelliset syytökset mullistivat hänen elämänsä. ”Koko elämäni kärsi, lapseni kärsivät, ja tällä oli valtava vaikutus elämääni”, Asia sanoi.

“Toisinaan olin niin pettynyt ja lannistunut. Mietin, pääsenkö koskaan pois vankilasta, mitä seuraavaksi tapahtuisi, olisinko vankilassa lopun elämääni”, muistelee Asia Bibi.

”Kun tyttäreni vierailivat luonani vankilassa, en koskaan itkenyt heidän edessään. Mutta kun he lähtivät, itkin yksinäni tuskaani ja suruani. Minä ajattelin heitä jatkuvasti, heidän elämäänsä.”

Kun korkein oikeus kumosi Asia Bibin kuolemantuomion ja määräsi hänet vapautettavaksi, hän joutui silti viettämään perheineen seitsemän kuukautta turvataloissa. Heitä pidettiin ensin pääkaupunki Islamabadin läheisillä vuorilla ja sen jälkeen satamakaupunki Karachissa. Heille annettiin televisio ja puhelin, mutta he eivät voineet mennä ulos.

Stressi sai Asian vaipumaan masennukseen ja häntä hoidettiin sydänongelmien vuoksi. Tuona aikana hän oli päivittäin yhteydessä Muhammad Amanullahin kanssa. Amanullah on ihmisoikeusaktivisti, joka oli aiemmin auttanut viittä muuta jumalanpilkasta syytettyä. Hän toimi Asian yhteyshenkilönä EU:n suuntaan.

”Pakistanin viranomaiset sanoivat meille jatkuvasti, että kestäisi vielä kaksi viikkoa, kymmenen päivää, kaksi viikkoa, kymmenen päivää. Sillä tavalla kului seitsemän kuukautta”, Amanullah kertoo.

Kun Asia Bibi lopulta pääsi lähtemään, hän ei voinut turvallisuussyistä hyvästellä isäänsä tai kotikyläänsä. ”Sydämeni särkyi, kun lähdin sillä tavalla, tapaamatta perhettäni. Pakistan on minun maani, rakastan kotimaatani”, Asia sanoi.

Amanullah on myös joutunut lähtemään Pakistanista, sillä hänet julistettiin luopioksi jumalanpilkasta syytetyille antamansa tuen vuoksi.

Jan Figel kuvailee Asia Bibin olevan ”ihailtavan rohkea nainen ja rakastava äiti”, joka ei suostunut luopumaan uskostaan vapautta vastaan.

Rukoilethan edelleen Asia Bibin ja hänen perheensä puolesta, kun he yrittävät rakentaa elämäänsä uudessa asuinmaassa.

Lähteet: The Sunday Telegraph, CBN news

Nuori messiaaninen uskova evankelioi saavuttamattomia Israelissa

Nuori messiaaninen juutalaisnainen todisti rohkeasti uskostaan, vaikka hän oli vihaisen väkijoukon piirittämä, häntä heiteltiin esineillä, syljettiin ja uhattiin tappaa.

Hallel Goldman, 22, ja kaksi hänen ystäväänsä osallistuivat äärijuutalaisen, messiaanisia juutalaisia ja lähetystyötä vastustavan Yad L’Achim -järjestön konferenssiin Jerusalemissa aikeenaan evankelioida osallistujia. Nuoret olivat päättäneet hyödyntää Yad L’Achimin omaa toimintatapaa: järjestöllä on tapana lähettää jäseniään messiaanisiin konferensseihin ja seurakuntiin osoittamaan mieltään ja häiriköimään paikalla olijoita.

Yad L’Achim on varakas järjestö, joka pyrkii estämään kaiken evankelioinnin Israelissa, messiaanisten juutalaisten muuton Israeliin ja kristillisen vaikutuksen maassa.

Hallel oli kuullut Yad L’Achimin suuresta konferenssista aiemmin tässä kuussa ja tiesi, että paikalla olisi paljon ääriortodoksijuutalaisia.

”Tiesin, että he toisivat paikalle paljon nuoria ja kertoisivat heille valheita meistä (messiaanisista), joten halusin vain seisoa ulkopuolella ja sanoa: ”Minä olen messiaaninen juutalainen, keskustellaan, jos haluatte puhua”, Hallel kertoi.

Ääriortodoksijuutalaisissa yhteisöissä kasvavilla nuorilla ei ole pääsyä sosiaaliseen mediaan. Heillä ei ole yhteyttä ulkomaailmaan, joten he uskovat sen, mitä heidän uskonnolliset johtajansa sanovat. Hallel sanoo heidän olevan sen seurauksena täysin aivopestyjä.

Konferenssin järjestäjät pyysivät Hallelia seisomaan ulkona, sillä heidän tapojensa mukaan naiset ja miehet on pidettävä erillään, ja konferenssiin osallistui vain miehiä. Hän odotteli kahta miespuolista ystäväänsä kadulla lähellä konferenssikeskusta.

“Lampaita ilman paimenta”

Kuva: MarcinMonko/Visualhunt

”Muutamat puhuivat minulle ja kysyivät, mitä teen siellä. Aloin kertoa heille, ja sitten he huusivat jotain jiddishiksi ja sanoivat: ’Hän on messiaaninen!’”, Hallel sanoo. “Yhtäkkiä olin 200, ehkä useammankin ihmisen piirittämä.”.

“He sylkivät päälleni ja heittelivät kiviä. Aluksi rabbi kannusti heitä, kunnes joku liikahti sisälläni. Aloin vain saarnata, huutaa evankeliumia. Sillä hetkellä tunsin todella, että he ovat lampaita ilman paimenta. He tekevät mitä heidän käsketään tehdä ja ovat täynnä vihaa. Aloin siis evankelioida heitä, jolloin heidät minua vastaan yllyttänyt rabbi sanoi heille, että heidän pitäisi jättää minut rauhaan, koska olen nainen.”

Yhteenotto jatkui, kunnes Hallelin kaksi ystävää ja poliisit saapuivat paikalle. Hän ei tiedä kuka soitti poliisit, mutta viranomaiset olivat myös huolissaan, sillä naapurusto oli uskonnollista aluetta ja jopa läheisten talojen asukkaat sylkivät Hallelia ja heittelivät häntä esineillä.

Hallel tuntee myötätuntoa heitä kohtaan.

”En ajattele: ’Katsokaa kuinka pahoja he ovat meitä kohtaan.’ Tiedän, että monesti tapaamme ajatella näin. Sen sijaan ajattelen: ’Katsokaa, kuinka sokeita he ovat. He ovat yhä orjuudessa, kun me olemme vapaita.’ Siltä minusta silloin tuntui.”

Hallel todistaa ääriortodoksijuutalaisille säännöllisesti. ”Voimme mennä Afrikkaan ja julistaa ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia, mutta täällä Israelissa meillä on ääriortodoksijuutalaisia, joilla ei ole puhelimia, heillä ei ole yhteyttä ulkomaailmaan, he kuulevat vain mitä rabbi sanoo”, Hallel selittää. ”He eivät koskaan kuule evankeliumia, joten ajattelin, että tilanteeseen on tultava muutos.”

Lähde: Kehila News

Kiina – John Cao siirretty vankilaan

Kuten kerroimme aiemmin, heinäkuun 25. päivä oikeus päätti Kiinassa pitää voimassa pastori John Caolle annetun seitsemän vuoden vankeustuomion.

John Caon äiti on nyt ilmoittanut, että pastori Cao on siirretty Menglianin pidätyskeskuksesta Yunnanin provinssin pääkaupungissa Kunmingissa sijaitsevaan vankilaan.

Pastori Caon äiti ja sisko saivat tavata hänet ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen vasta sen jälkeen, kun ilmoitus tuomion vahvistamisesta tuli. Pastori Cao lohdutti heitä ja sanoi heille, että päätös ei tullut yllätyksenä. Hän kuitenkin itse pyysi siirtoa Kunmingiin, jotta hänen 82-vuotiaan äitinsä, joka asuu yli 1200 kilometrin päässä, olisi helpompi vierailla hänen luonaan.

Nyt olemme saaneet tietää pastori Caon uuden osoitteen ja pyydämme lähettämään hänelle edelleen tervehdyksiä oheista osoitetta käyttäen. Lähde: ChinaAid

Kiitos Herra, että pastori Cao sai viimein tavata rakkaansa. Rohkaise, vahvista ja lohduta heitä kaikkia Pyhän Henkesi kautta. Auta, että pastori Caon kautta myös muut vangit ja vartijat löytäisivät Kristuksen.

Kaikki viikon rukousaiheet saat tästä pdf:nä

Iran – Fatemeh Bakhteri vankilaan

Fatemeh Bakhteri sai toukokuussa tiedon, että hänen valituksensa vuoden mittaisesta vankeustuomiosta ”valtion vastaisen propagandan levittämisestä” on hylätty. Kaksi kuukautta myöhemmin hänelle selvisi lisäksi, että hän ei saisi vapauduttuaan kahteen vuoteen osallistua mihinkään kokoontumisiin: kaikki yli kahden henkilön kokoontumiset on kielletty. Tuolloin hän kertoi, että tämä tuntuu pahemmalta, kuin tulossa oleva vankeus, sillä se merkitsee, että hän ei voi myöskään kokoontua yhteen toisten uskovien kanssa.

Elokuun 31. päivänä Fatemeh, joka tunnetaan myös nimellä Ilar, ilmoittautui Teheranissa Evinin vankilaan kärsimään vankeustuomionsa.

Hänet on aiemmin pidätetty kahdesti. Viranomaiset ovat pilkanneet hänen uskoaan, ja oikeudenkäynnissä tuomari sanoi, että jos hän kieltäisi uskonsa, syytteet hylättäisiin. Lähde: Article 18

Rakas Jeesus, me rukoilemme Fatemehille uskon kestävyyttä kaikissa koettelemuksissa. Anna hänen levittää Sinun tuoksuasi ja valoasi vankilassa ja anna hänen uskonsa todistus johdattaa myös muut Sinun, ainoan oikean Jumalan luo.

Kaikki viikon rukousaiheet saat tästä pdf:nä

Nigeria – Viranomaiset: Leah Sharibu elossa

Nigeriassa siepatuksi joutuneesta avustustyöntekijästä julkaistiin hieman yli kuukausi sitten video, jolla hän väitti, että Leah Sharibu olisi tapettu.

Viime lauantaina 31. elokuuta presidentin puhemies Garba Shehu julkaisi kuitenkin tiedotteen, jossa hän kertoo Lean olevan elossa ja viranomaisten neuvottelevan hänen ja muiden siepattujen vapauttamisesta terroristien kanssa.

Nyt 16-vuotias Leah Sharibu on ollut Boko Haramin hallussa helmikuusta 2018 lähtien, jolloin hänet ja yli sata tyttöä siepattiin koulustaan. Muut tytöt vapautettiin, mutta Leah, ryhmän ainoa kristitty, jäi Boko Haramin vangiksi, koska hän ei suostunut kieltämään uskoaan.

Pastori Stephen Panya, joka johtaa ECWA-seurakuntaa, johon Leah perheineen kuuluvat, sanoi että Nigerian kristityt eivät luota siihen, että viranomaiset tekisivät vilpittömästi töitä Lean ja muiden siepattujen kristittyjen vapauttamiseksi.

”Puolustuksemme, luottamuksemme, on uskossa Jumalaan. Rukoilemme ja luotamme Jumalan tuovan meille turvallisesti takaisin Leah Sharibun, Alice Lokshan, sisar Grace ja loput Chibok-tytöt Jeesuksen nimessä. Jos Jumala päättää käyttää Nigerian viranomaisia ja turvallisuusjoukkoja siihen, Jumalalle olkoon kunnia.” Lähde: Morning Star News

Herra me kiitämme, että Leah on yhä elossa. Hoida rakkaudellasi niitä mielen ja ruumiin haavoja, mitä sieppaus on näille tytöille aiheuttanut.

Kaikki viikon rukousaiheet saat tästä pdf:nä

Hyväntekeväisyyskonsertti Helsingissä!

Boko Haramin terroristit tuhosivat nigerialaisen Dogo Nahawan kylän vuonna 2010, surmaten yli 500 kristittyä.

Henkiin jääneet pakenivat, ja kylän koulu jäi tyhjilleen. Joitakin vuosia myöhemmin asukkaat alkoivat jälleen palata, ja koulu käynnisti uudelleen toimintansa.

Luokkahuoneet olivat kuitenkin pahasti rapistuneita. Vuosien saatossa olemme kustantaneet luokkahuoneiden kunnostamista sekä keittiön ja käymälöiden rakentamisen.

Maksamme myös opettajien ja keittäjien palkat, koulutarvikkeita sekä kouluaterian, joka monille lapsista on päivän ensimmäinen ateria.

Koulussa opiskelee tällä hetkellä yli 250 lasta. Opetus on niin hyvätasoista, että se on saanut viranomaisiltakin kiitoksia. Tämä on tärkeää ei ainoastaan lasten tulevaisuuden kannalta, vaan myös siksi, että se on valanut tulevaisuuden uskoa ja toivoa koko kylän keskuuteen.

Hyväntekeväisyyskonsertin tuotto menee Dogo Nahawan koulun tukemiseksi. Olet sydämellisesti tervetullut!

Konsertin pdf-mainoksen voi ladata tästä.

Svetlana Kaukasukselta

Svetlana tuli uskoon 80-luvulla Karjalassa asuessaan. Suomalaisen lähetystyöntekijän rukous muutti Svetlanan elämän. Rukouksen kautta hän parani myös vakavasta sairaudesta, jonka takia hän oli ollut vuoteenomana. Pian näiden tapahtumien jälkeen Neuvostoliitto romahti ja maa joutui kaaoksen valtaan. Svetlana palasi synnyinseudulleen Kaukasiaan, jossa Jumala johdatti hänet raamatunkäännöstyöhön. Itkien hän käänsi psalmeja omalle äidinkielelleen, adygen kielelle.

Adyget eli tserkessit ovat yksi Venäjän kansoista, jossa on niin vähän kristittyjä, että heidät luetaan saavuttamattomaksi kansaksi. Monet adyget torjuvat kristinuskon nimittäen sitä venäläisten uskoksi. Uskoon tulleisiin suhtaudutaan kielteisesti ja heitä tuomitaan, uhkaillaan ja pilkataan. Esimerkiksi kristityksi kääntynyttä kuollutta ei anneta haudata adygeiden hautausmaalle.

Evankeliumi on levinnyt vain vähän adygeiden keskuudessa. Monet nuoret haluavat palata juurilleen islaminuskoon. Sanotaankin, että Kaukasuksella on meneillään tietynlainen islamisaatio. Svetlanan omassa suvussakin on muslimeja. Hänen esi-isänsä pakeni Kaukasian sodan aikana maasta ja perusti uuden perheen Jordaniaan. Miehen pojanpoika palasi 70-luvulla Neuvostoliiton aikana takaisin Adygeaan vakaana aikeenaan kääntää Koraani arabian kielestä adygen kielelle. Hän sanoi, että islam on todellinen usko, joka jokaisen tulee ottaa vastaan.

Mutta Svetlana on kohdannut henkilökohtaisesti Jeesuksen Kristuksen. Hän sanoo, että sanoma rististä on ainoa todellinen sanoma, joka voi ihmisen pelastaa. Koska hän on henkilökohtaisesti kokenut ristin sanoman muuttavan voiman, hän haluaa olla mukana muuttamassa kansansa suuntaa, niin että adyget saavat lukea Raamattua omalla kielellään.

Marttyyrien Ääni –järjestö tekee työtä Kaukasuksen alueella tukien eturintaman evankelistoja. Muista rukouksin laajan Venäjän alueella olevia kansoja, että evankeliumin sanoma saa olla kuulumassa kaikkialla. Muista rukouksin myös Svetlanaa ja raamatunkäännöstyötä.

Pdf-version voit ladata tästä.