Naseer Thaimaasta

Naseer syntyi muslimiperheeseen Pakistanissa. Hänelle opetettiin, ettei kristinusko ole hyvä uskonto, eikä kristittyjä kannata kuunnella. Opiskeluaikanaan Naseer kuitenkin tutustui kristittyihin. Se herätti Naseerin kiinnostuksen kristinuskoa kohtaan. Hän lähti mukaan kirkon tilaisuuteen. Kirkossa Naseer koki sellaista vapautta, mitä hän ei ollut koskaan kokenut islamia harjoittaessaan. Kun Naseer päätti lähteä seuraamaan Jeesusta, pastori varoitti vaaroista, mitä saattaa olla edessä, jos pakistanilainen muslimi kääntyy kristityksi. Naseer oli kuitenkin tehnyt päätöksen, hän halusi mennä kasteelle.

Jo aiemmin Naseer oli tutustunut Zainiin, kristittyyn mieheen. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Pian nuoripari joutui suureen vaaraan Naseerin perheen ja yhteisön taholta, jotka eivät hyväksyneet heidän avioliittoaan. He eivät enää voineet elää turvallisesti kotimaassaan vaan joutuivat pakenemaan Bangkokiin. Siellä heille syntyi suloinen tyttölapsi. Meni kuitenkin useampi vuosi, ennen kuin perhe sai YK:n pakolaisjärjestöltä myönteisen pakolaispäätöksen. Vasta sen jälkeen he pääsivät jonoon odottamaan, mikä maa olisi valmis ottamaan heidät vastaan. Marttyyrien Ääni on auttanut tätä perhettä ja monia muita vastaavassa tilanteessa olevia perheitä Bangkokissa. Vuosi sitten Zain pidätettiin ja hän joutui maahanmuuttajien pidätyskeskukseen, jossa hän on yhä. Naseer on tyttärensä kanssa kahden vieraassa maassa ja Zain viruu ahtaissa ja karuissa oloissa pidätyskeskuksessa. Myös terveysongelmat vaivaavat. Naseer on pyytänyt rukoilemaan kivuliaiden hammasoireiden puolesta, eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta päästä hammaslääkäriin.

Valoa on kuitenkin vihdoin näköpiirissä. Eräs maa on ilmoittanut haluavansa vastaanottaa perheen, mutta prosessi etenee hyvin hitaasti. Me voimme rohkaista Naseeria ja hänen perhettään rukoilemalla ja lähettämällä heille kauniin kortin. Osoitetaan tällä pienellä eleellä, että heitä ei ole unohdettu, eikä myöskään Jumala ole heitä unohtanut. Kortin voi kirjoittaa englanniksi tai suomeksi. Kuuntele myös radio-ohjelmamme, jossa kerrotaan Naseerin koko tarina Jumalan johdatuksesta hänen elämässään!

Naseerin perhettä voi auttaa myös lahjoittamalla keräystilille: FI0857892320056601 Viitenumero: 871378

Pdf-version voit ladata tästä.

Svetlana Kaukasukselta

Svetlana tuli uskoon 80-luvulla Karjalassa asuessaan. Suomalaisen lähetystyöntekijän rukous muutti Svetlanan elämän. Rukouksen kautta hän parani myös vakavasta sairaudesta, jonka takia hän oli ollut vuoteenomana. Pian näiden tapahtumien jälkeen Neuvostoliitto romahti ja maa joutui kaaoksen valtaan. Svetlana palasi synnyinseudulleen Kaukasiaan, jossa Jumala johdatti hänet raamatunkäännöstyöhön. Itkien hän käänsi psalmeja omalle äidinkielelleen, adygen kielelle.

Adyget eli tserkessit ovat yksi Venäjän kansoista, jossa on niin vähän kristittyjä, että heidät luetaan saavuttamattomaksi kansaksi. Monet adyget torjuvat kristinuskon nimittäen sitä venäläisten uskoksi. Uskoon tulleisiin suhtaudutaan kielteisesti ja heitä tuomitaan, uhkaillaan ja pilkataan. Esimerkiksi kristityksi kääntynyttä kuollutta ei anneta haudata adygeiden hautausmaalle.

Evankeliumi on levinnyt vain vähän adygeiden keskuudessa. Monet nuoret haluavat palata juurilleen islaminuskoon. Sanotaankin, että Kaukasuksella on meneillään tietynlainen islamisaatio. Svetlanan omassa suvussakin on muslimeja. Hänen esi-isänsä pakeni Kaukasian sodan aikana maasta ja perusti uuden perheen Jordaniaan. Miehen pojanpoika palasi 70-luvulla Neuvostoliiton aikana takaisin Adygeaan vakaana aikeenaan kääntää Koraani arabian kielestä adygen kielelle. Hän sanoi, että islam on todellinen usko, joka jokaisen tulee ottaa vastaan.

Mutta Svetlana on kohdannut henkilökohtaisesti Jeesuksen Kristuksen. Hän sanoo, että sanoma rististä on ainoa todellinen sanoma, joka voi ihmisen pelastaa. Koska hän on henkilökohtaisesti kokenut ristin sanoman muuttavan voiman, hän haluaa olla mukana muuttamassa kansansa suuntaa, niin että adyget saavat lukea Raamattua omalla kielellään.

Marttyyrien Ääni –järjestö tekee työtä Kaukasuksen alueella tukien eturintaman evankelistoja. Muista rukouksin laajan Venäjän alueella olevia kansoja, että evankeliumin sanoma saa olla kuulumassa kaikkialla. Muista rukouksin myös Svetlanaa ja raamatunkäännöstyötä.

Pdf-version voit ladata tästä.

Deborah ja Christina Nigeriasta

Deborah oli istumassa kotinsa edustalla mangopuun alla, kun aseistetut miehet ajoivat pihaan kuorma-autolla. Deborahin adoptoimat 9- ja 7-vuotiaat sisarentyttäret olivat syömässä koulupäivän jälkeistä välipalaa ulko-oven edustalla ja Deborahin mies istui sisällä valmistelemassa illan raamattuopetusta.

Hetken kuluttua Deborah kuuli neljä laukausta huoneesta, jossa hänen miehensä oli työskentelemässä. Kauhun vallassa Deborah alkoi rukoilla. Ulos tultuaan miehet tarttuivat hänen kahteen nuoreen tyttöönsä ja pakottivat kirkuvat tytöt kuorma-autoon.

Deborah kompuroi nopeasti jaloilleen ja juoksi kuorma-auton perään, mutta pian hän kompastui ja pyörtyi auton jäljestä nousevan pölyn keskelle. Kun Deborah heräsi sairaalassa, sairaalan henkilökunta varmisti hänen pelkonsa – hänen aviomiehensä oli tapettu ja heidän tyttönsä oli kidnapattu. Välittömästi Deborahiin iski suru, jollaista jo niin moni nigerialainen nainen on joutunut kohtaamaan. “Olin aivan sekaisin”, hän selittää. “Kadotin itseni kokonaan. Painoni myös laski ja kävin läpi syvää traumaa.”

Christina oli juuri menossa nukkumaan, kun hän kuuli tulituksen äänen kotikylässään Bornon osavaltiossa. Ammunnan äänet lähestyivät. Nopeasti hän kaappasi nukkuvan viisivuotiaan Rejoice-tyttärensä juostakseen turvaan. Christinan mies ja heidän kahdeksan muuta lastaan olivat jo leiriytyneinä vuorilla – tavanomainen varotoimi siitä lähtien, kun Boko Haramin terroristit olivat alkaneet tehdä hyökkäyksiä heidän alueelleen Pohjois-Nigeriassa. Mutta ennen kuin Christina ehti edes ulos talosta, hän sai osuman käsivarteensa. Hyökkääjän luoti läpäisi hänen vasemman hauiksensa sekä Rejoicen selän tappaen lapsen välittömästi. Rejoice kuoli rakastavan äitinsä käsivarsille.

Molemmat naiset kuuluvat “surun sisariin”. Murheellista kyllä, he edustavat monia muita, jotka kokevat vainoa Pohjois-Nigeriassa. Kärsimyksistään huolimatta Deborah ja Christina ovat pysyneet uskollisina Jeesukselle ja tuntevat lohdutusta tietäessään olevansa osa maailmanlaajuista uskovien perhettä, joka haluaa seistä heidän rinnallaan niin surun kuin ilon aikoina. He tietävät myös, että tämä maailma kaikkine ongelmineen ei ole heidän iankaikkinen kotinsa. Ja tämä tosiasia antaa heille suuren toivon!

Tutustu Deborahin ja Christinan tarinaan kuuntelemalla radio-ohjelmamme ja rukoilemalla, että he ja heidän kaltaisensa naiset toipuvat traumaattisista kokemuksistaan. Rukousideaa saat toipumisen portaista klikkaamalla tästä.

Pdf-version voit ladata tästä.

Kebene Etiopiasta

Kebene oli viidennellä luokalla koulussa, kun Jeesus ilmestyi hänelle. Se tapahtui paastokuukausi ramadanin aikaan, kun hän oli rukoilemassa perinteistä muslimien salat-rukousta. Jeesus sanoi hänelle, että yksin Hän voi antaa todellisen elämän. Hän kertoi myös, ettei salat-rukouksella saavuta mitään, vaan Kebenen tulee seurata Jeesusta. Hämmentynyt Kebene meni kertomaan asian isälleen, joka sanoi, että kyseessä on paholainen. Jeesus ilmestyi Kebenelle kuitenkin uudelleen toistaen saman sanoman. Silloin Kebene kertoi ilmestyksestä kristitylle naapurilleen. Hän kehotti Kebeneä menemään kristilliseen seurakuntaan ja sille tielle nuori tyttö lähti.

Isä antoi Kebenen käydä kirkossa, koska isän mielestään hän oli vielä lapsi. Isä uskoi, että kunhan Kebene kehittyy ja oppii tarpeeksi, hän ymmärtää silloin, että islam on oikea tie. Kahden vuoden ajan Kebene sai rauhassa käydä kirkossa. Hän tuli vakuuttuneeksi kristinuskon totuudesta ja lopulta hänet kastettiin. Sen jälkeen hän alkoi palvella seurakunnassa.

Lopulta isä havahtui ja vaati Kebeneä kääntymään takaisin islamiin. Moskeijan vanhimmat tulivat Kebenen luo ja vetosivat häneen. Jos hän aikoisi kouluttautua ja jäädä perheen pariin, hänen on palattava islamiin. Hänelle annetiin kaksi viikkoa aikaa päättää. Mutta Kebene oli kohdannut valon ja totuuden, hän ei elänyt enää pimeydessä. Valinta oli hänelle helppo mutta seuraukset raskaat. Hänen isänsä sanoi, ettei Kebene enää ole hänen tyttärensä ja heitti hänet ulos talosta.

Kebene pakeni tätinsä luo, mutta elämä oli vaikeaa. Muutaman vuoden päästä Kebene sai yhteyden raamattukoulun johtajaan, jonka avulla hän pääsi Addis Abebaan. Marttyyrien Äänen tukema raamattukoulu auttaa Kebeneä, mutta elääkseen hän myy kahvia tien varrella. Työ on vaikeaa, sillä heti kun käy ilmi, että hän on kristitty, hänet ajetaan pois koko alueelta. Kebene kärsii aliravitsemuksesta ja on sairaalloisen laiha. Hän on usein joutunut sairaalaan heikon terveytensä takia.

Marttyyrien Ääni tukee sisar Kebeneä raamattukoulun välityksellä. Olemme järjestäneet keräyksen tukeaksemme häntä. Tavoitteemme on kerätä 4000 euroa auttaaksemme häntä sairaalakuluissa ja terveytensä hoitamisessa. Tahdomme auttaa häntä myös ammattiin valmistavan koulun aloittamisessa.

Kuuntele radiohaastattelu, rukoile Kebenen puolesta ja tule mukaan tukemaan häntä!

Lataa pdf tästä.

Deborah Sri Lankasta

Deborahille tuotti lapsena suuresti hämmennystä se, että hänen äitinsä oli kristitty ja isänsä hindu. Kun Deborah oli hieman vanhempi, hänen äitinsä vei hänet kirkkoon. Tytöstä kristittynä oleminen tuntui vaikealta, koska aina olisi pitänyt olla hyvä, eikä hänestä ollut helppoa olla hyvä ihminen. Tämän takia Deborah kapinoi. 16-vuotiaana hän joutui vaikeaan onnettomuuteen. Tuon tapahtuman jälkeen hän alkoi ymmärtää, että Jumala on todellakin olemassa. Sen jälkeen hän oli valmis lankeamaan polvilleen ja rukoilemaan henkilökohtaista suhdetta Jeesuksen kanssa.

Deborah ei suunnitellut lakimiehen uraa. Hän oli aina ajatellut olevansa perheensä keskellä se heikoin tapaus. Kun hän kerran 19-vuotiaana polvistui rukoilemaan johdatusta Jumalalta hän ei arvannut, että Jumala otti vakavasti hänen rukouksensa ja alkoi todella ohjata hänen elämäänsä. Deborah läpäisi kirkkaasti yliopiston pääsykokeen. Alussa hän keskittyi opiskeluissaan yritysjuridiikkaan, joka olisikin ollut taloudellisesti kannattavaa. Mutta sitten tapahtui monia asioita, jotka toivat hänen mieleensä, mitä hän oli nuorena rukoillut. Sen muistaminen toi hänen sydämeensä kaipauksen saada olla Jumalan johdatuksessa ja niin hän alkoi auttamaan ihmisiä, jotka kamppailevat vainojen keskellä.

Kristittyjen yhteisö on kokenut jatkuvasti vainoja Sri Lankassa. Deborahin mukaan se johtuu osaksi siitä, että kristinusko katsotaan länsimaiseksi uskonnoksi. Ääriryhmät ovat nousseet esiin eri puolilla maata. Deborah ja hänen kanssaan toimivat asianajajat uskovat ennaltaehkäisevään toimintaan. He tekevät kaikkensa, jotta kristittyjen vainoja voitaisiin ennaltaehkäistä. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, kuten pääsiäisenä saimme huomata. Silloin kun ihmiset kokevat menetyksiä, Deborah kumppaneineen yrittää korjata asioita ennalleen. He pyrkivät rohkaisemaan, neuvomaan ja tarvittaessa toimittamaan hätäapua. He nostavat ylös ihmisiä, jotka ovat vaikeuksissa, niin että he löytäisivät jälleen toivon. He toimivat myös yhteistyössä kansainvälisten kontaktien kautta silloin kun tapahtuu suuria katastrofeja.

Pääsiäissunnuntaina tapahtuneet pommi-iskut Sri Lankassa olivat tuhoisimmat iskut maan kristittyjä vastaan. Marttyyrien Ääni ry osallistuu sisarjärjestöjen kanssa hätäapuprojektiin, joka auttaa iskussa haavoittuneita ja uhrien perheitä. Tule mukaan rukoilemaan, auttamaan ja tuomaan toivoa toivottomuuden keskelle. Keräystilimme tilinumero on FI08 5789 2320 0566 01. Käytä viitettä 871352. Kiitos tuestasi!

Pdf-version saat ladattua tästä.

Mercy Indonesiasta

Mercy on pastorin tytär Indonesiasta. Mercyn isän palvelutyö menestyi alueella, missä seurakunta vaikutti, mutta sitten hän sai uuden tehtävän Jumalalta. Isä sai sydämelleen Pohjois-Molukkien ihmiset ja niin koko perhe muutti sinne. Pastori-isä antautui työlleen, ja monet ihmiset tulivat uskoon ja menivät kasteelle.

Muutaman vuoden kuluttua muslimi-jihadistit heräsivät. He hyökkäsivät niin kristittyjen kuin saaren kiinalaistenkin kimppuun. He tappoivat ihmisiä ja alue oli kaaoksen vallassa.

Muslimi-jihadistien tarkoitus oli saada kristinusko hävitettyä koko Pohjois-Molukkien alueelta. Mercyn perhe ja samoin lukuisat muut kristityt perheet joutuivat pakenemaan. He pakenivat viidakkoon syrjäseudulle ja päätyivät meren rantaan. Siellä oli veneitä odottamassa pakenijoita, mutta kuljettajat vaativat suolaista hintaa pelastautumisesta! Mercyn perheessä oli kahdeksan henkeä, ja pelastautuminen tuli erittäin kalliiksi. Kaaoksen keskellä oli vaikea hankkia tarvittavat rahat, mutta Mercy kertoo, miten Jumala auttoi perhettä ja he kaikki pääsivät veneeseen.

Merimatka ei ollut helppo, se kesti kolme pelottavaa, myrskyisää päivää. Lopulta perhe pääsi kuin pääsikin rantautumaan Pohjois-Sulawesin saarelle, missä he päätyivät aluksi pakolaisleirille. Myöhemmin he saivat kodin ja Mercy jatkoi opiskeluaan lukiossa.

Mutta jihadistien hyökkäykset ja pako kotoa olivat jättäneet jälkensä Mercyyn. Hän vihasi muslimeja. Kun hän koulussa näki opiskelijan, jolla oli hijab päässään, Mercy olisi halunnut lyödä häntä. Hän ei pystynyt kontrolloimaan itseään. Jumala kuitenkin oli armollinen. Mercy osallistui seminaariin, jossa Euroopasta tulleet lähetystyöntekijät puhuivat. Seminaarissa Jumala kosketti Mercyn sydäntä ihmeellisellä tavalla: hänen vihansa suli pois ja tilalle tule rakkaus muslimeja kohtaan, koska Jumalakin rakastaa heitä. Mercy sai sydämelleen lähteä tavoittamaan heitä, jotka eivät vielä Jeesusta tunne.

Mercy tietää, että monilla muslimeilla on tyhjyydentunne sisimmässään ja he todella tarvitsevat Jumalan rakkautta. Hän pyytääkin myös meitä suomalaisia muistamaan heitä rukouksissamme.

Pdf-version Mercyn tarinasta saat tästä klikkaamalla.

Rebecca Pohjois-Afrikasta

Rebecca syntyi muslimiperheeseen Pohjois-Afrikassa. Perhe eli yksinkertaista elämää pitäen huolta toinen toisistaan. Perhe oli Rebeccalle hyvin rakas. Opiskellessaan Rebecca alkoi pohtia rukouksen merkitystä. Hän vakuuttui, että rukoileminen saa aikaan sen, ettei enää tee pahoja asioita. Hänelle sanottiin, että jos hän rukoilee 40 päivää niin hän tulee tuntemaan Jumalan läsnäolon ja hänestä tulee parempi ihminen. Ja niin Rebecca alkoi rukoilemaan joka päivä. Hän joutui kuitenkin pettymään, sillä hän huomasi, ettei hänestä tullutkaan parempaa ihmistä.

Rebecca tutustui muutamiin kristittyihin ja hämmästeli heidän ystävällisyyttään ja hyväsydämisyyttään. He auttoivat köyhiä ja olivat rehellisiä. Kuitenkin muslimit sanoivat, että kristityt joutuvat helvettiin. Rebeccaa huolestutti asia kovasti ja niinpä hän meni ystäviensä luokse ja pyysi heitä ryhtymään muslimeiksi, että he pääsisivät taivaaseen. Mutta kristityt vastasivat: ”Me emme ole hyviä ihmisiä itsessämme, vaan ainoastaan Jeesuksen opetuksen takia. Hän on muuttanut meidät ja me seuraamme hänen opetuksiaan.”

Rebeccaa hämmästytti tämä kovasti. Hän kyseli mistä Jeesuksen opetukset löytyvät ja hänelle annettiin Raamattu. Rebecca vei Raamatun kotiinsa ja alkoi vertailla Raamatun ja Koraanin opetuksia. Lukiessaan hän ihastui Raamatun tekstiin, joka kosketti ja alkoi muuttaa hänen sydäntään. Rebecca tuli uskoon, mutta siitä eivät hänen ystävänsä ja perheensä pitänyt. Hänet heitettiin ulos kodista kadulle, sillä hänen perheensä koki hänen pettäneen heidät. Se oli Rebeccalle hyvin vaikeaa, yksinäistä aikaa. Hänellä ei ollut ystäviä. Hän ei tuntenut ainuttakaan toista kristittyä, joka olisi tullut muslimiperheestä. Tuskan ollessa kovimmillaan, Jumala lohdutti häntä läsnäolollaan ja lupauksellaan, että Hän itse pitää huolta Rebeccan sydämestä. Kaikkien vaikeuksien keskellä Rebecca on saanut nähdä Taivaan Isän auttavan käden elämässään.

Suomalaisille ystäville Rebecca haluaa sanoa, että on tärkeää mennä kärsivien ihmisten avuksi. Kannattaa koko sydämestään etsiä, mitä voisi tehdä toisten puolesta. Monet tarvitsevat vaikkapa sitä, että joku kulkee jonkun aikaa yhdessä heidän kanssaan. Rukous on myös tärkeää. Rebecca pyytääkin muistamaan rukouksin afrikkalaisia naisia, erityisesti heitä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi, ja joiden perhe ja suku on hylännyt heidät.

Voit ladata pdf-version tästä.

Elsa Etiopiasta

Elsa on yhteistyökumppanimme Etiopiassa. Hän itse sai syntyä kristittyyn perheeseen ja toimii aktiivisesti yhteisössä, joka auttaa kristityiksi kääntyneitä naisia, jotka oma perhe on hylännyt.

Naisten tilanne Etiopiassa on hyvin haasteellinen. Erityisesti maaseudulla asuvilla naisilla on kulttuurillisia ja taloudellisia paineita, ja he joutuvat kantamaan monenlaisia taakkoja. Vahingollisia tapoja kuten naisten sukuelimien silpomista harjoitetaan edelleen. Vaikka toiminta on kiellettyä ja asiasta on valistettu ja valistetaan, niin tapa on yhä käytössä erityisesti maaseudulla.

Maaseudun naiset pääsevät harvemmin opiskelemaan ja saavat koulutusta. Siksi he ovat alttiita vahingollisille perinteille. Kaupungissa asuvat naiset ovat paremmassa asemassa. Olosuhteet ovat parantuneet aikaisempiin vuosiin nähden, mutta työtä on yhä paljon.

Elsa tekee työtä erityisesti muslimien parissa ja hänen työnsä kautta monet musliminaiset ovat löytäneet Kristuksen. Kristityksi kääntymisen jälkeen on hyvin tyypillistä, että naiset kokevat vainoa perheensä taholta ja monet hylätään tai ajetaan pois kotoa. Naiset saavat turvapaikan kristillisestä yhteisöstä. Monista heistä tulee työntekijöitä järjestön palvelukseen ja he itse alkavat evankelioida muslimeja.

Näitä naisia Elsa opettaa ja tukee kaikin tavoin. Elsan näky on nimenomaan voimaannuttaa naisia, opettaa heitä ja vahvistaa heidän identiteettiään Kristuksessa. Näistä syrjityistä naisista kasvaa alkuvaikeuksien jälkeen vahvoja naisia, jotka kulkevat rohkeasti Kristuksen opetuslapsina, vaikka joutuvat kärsimään uskona tähden.

Vahvistetaan yhdessä Elsan kanssa ja kautta näitä naisia. Tämän kuukauden ideana on askarrella enkeli, joka mahtuu kirjekuoreen. Enkelit toimitetaan Etiopiaan Elsalle, joka jakaa ne islamista kristityiksi kääntyneille naisille. Näin voimme välittää heille viestin, että kristityt ovat sisaria ja veljiä keskenään ja rakastavat toisiaan Kristuksessa. Voimme voimaannuttaa näitä sisaria enkeleiden kautta. Naiset ymmärtävät, että sisaret Suomessa välittävät heistä ja rukoilevat heidän puolestaan.

Vinkki: enkeleitä on mukava askarrella yhdessä lasten kanssa.

Voit ladata pdf:n tästä.

Helen ja Twen Eritreasta

Eritrealainen Helen kävi seurakunnassa, mutta sen lisäksi myös osallistui soluseurakunnan toimintaan. Niissä sai puhua, rukoilla ja laulaa vapaasti ja se oli Helenille tärkeää. Hän olikin maassaan tunnettu kristillisistä lauluistaan ja kauniista äänestään. Hän oli ollut pidätettynä aiemmin ja tuolloin häntä oli vaadittu lopettamaan kaikki kristillinen toiminta, myös laulaminen. Helen ei voinut suostua sellaiseen. Toukokuussa 2004 hänet pidätettiin ja vangittiin, kun hän oli koolla yhdessä joidenkin muiden nuorten uskovien kanssa. Häntä ei koskaan syytetty virallisesti mistään, joten oikeudenkäyntiä ei pidetty.

Seuraavat kaksi ja puoli vuotta hänen vankilansa oli Mai Serwan sotilasleiri, jossa sadoilla hänen kaltaisillaan vankisellinä toimivat metalliset laivauskontit. Ravinto oli huonoa hygieniasta puhumattakaan. Kontit olivat talvella jäätävän kylmiä ja kesällä polttavan kuumia. Sairaanhoitoa ei ollut. Ilmanvaihto oli olematonta, sillä konteissa oli ainoastaan yksi pieni ikkuna. Heleniä painostettiin luopumaan uskostaan, mutta hän ei suostunut, joten häntä hakattiin ankarasti. Helenin vammat olivat niin pahoja, että vankilaviranomaiset pelkäsivät hänen kuolevan heidän käsiinsä – kuten monille oli käynytkin, joten Helen lähetettiin sairaalaan. Sieltä hänet vapautettiin kotihoitoon, mutta hän oli jatkuvan silmälläpidon kohteena. Helenin terveys ei olisi kestänyt enää uutta vangitsemista, joten hän joutui tekemään raskaan päätöksen ja pakenemaan maasta.

Helenin tarina kerrotaan kirjassa ”Satakielen laulu”. Kirjassa kerrotaan myös Helenin läheisestä ystävästä ”Esteristä”, joka hoiti Heleniä hänen ollessa sairaana. Ester on oikealta nimeltään Twen, ja hän oli vangittuna samassa laivauskontissa Helenin kanssa. Hän on yhä vangittuna ja hänen kerrotaan olevan avainasemassa naisvankien parissa vankilassa ja hoitavan toisia vankeja.

Katso Helenin videotodistus, jossa hän kertoo, miten pysyi uskossa vahvana pahuuden edessä. Sinulla on mahdollisuus kirjoittaa rohkaiseva kortti Twenille Eritrean vankilaan. Pyydä osoite toimistoltamme. Voit myös tilata toimistoltamme Satakielen laulu –kirjan, jonka hinta on ainoastaan 8 € + postikulut.

Muista rukouksin Heleniä, Tweniä ja Eritrean vankiloissa viruvia sisaria!

Voit ladata pdf:n tästä.

Yasmin Pakistanista

Kun pakistanilaissyntyinen Yasmin syntyi, hän oli suuri pettymys isänsä suvulle, joka odotti ensimmäisestä lapsesta poikaa. Hänen isänsä hyljeksi ja pahoinpiteli häntä jatkuvasti. Hän sai yhtenään kuulla olevansa pettymys, vaikka janosi koko sydämestään saada tuntea olevansa rakastettu. Hänen isänsä jopa sanoi hänelle, että hänet olisi pitänyt kuristaa jo vauvana. Vaikka perhe muutti Englantiin, elämä ei muuttunut. Tällaista elämää Yasmin eli, kunnes täytti 16 vuotta. Silloin hän ei kestänyt enää, vaan pakeni koulutoverinsa avustamana.

Pian Yasmin kuitenkin palasi kotiinsa, koska hänen isänsä lupasi kohdella häntä hyvin. Palattuaan hänet pakotettiin naimisiin koulutoverinsa kanssa, sillä perheen mukaan hän oli häväissyt sukunsa pakenemalla pojan kanssa. Yasmin joutui ojasta allikkoon, tiukan valvonnan alle. Hänen aviomiehensä rajoitti hänen vapauttaan ankarasti. Yasmin pakotettiin tottelemaan miestään kaikessa, ja siitä huolimatta häntä haukuttiin, ettei hän ole hyvä muslimivaimo eikä –äiti. Hän eli torjuttuna ja ilman rakkautta, vaikka ei mitään muuta kaivannut niin paljon kuin hyväksyntää.

Synnyttäessään nuorimmaistaan Yasmin koki ihmeellisen kokemuksen. Synnytys oli vaikea ja hän häilyi elämän ja kuoleman rajalla. Kivuissaan ollessaan hän kohtasi hahmon, joka oli täynnä rauhaa ja valoa. Sisimmässään Yasmin tiesi, että hän oli todellinen Vapahtaja. Hän kertoi asiasta kristitylle sairaanhoitajalle, joka sanoi, että kyseessä oli Jeesus. Alussa Yasmin kauhistui ajatusta, mutta alkoi pian käydä salaa kirkossa. Mitä enemmän hän oppi Jeesuksesta, sitä enemmän hän tunsi rakkautta tätä kohtaan. Lopulta hän hylkäsi islamin ja meni kasteelle. Asian paljastuttua hänelle sanottiin, että hän on saastainen. Häntä vaadittiin palaamaan muslimiksi, mutta Yasmin ei voinut kieltää Jeesusta, joka oli astunut hänen sydämeensä asumaan. Yasminin mies uhkasi tappaa hänet, koska hän oli häpäissyt koko perheen. Yasminin oli paettava turvakotiin kahden nuorimman lapsensa kanssa. Muu perhe katkaisi häneen välinsä kokonaan, ja Yasminin oli aloitettava rakentaa elämänsä ja identiteettinsä alusta saakka uudestaan.

Yasminin omassa elämässä on edelleen suuria haasteita, mutta nyt hänellä on myös palvelustehtävä. Yasmin sai Jumalalta näyn perustaa turvatalo musliminaisille, jotka joutuvat pakenemaan perheensä parista, koska ovat lähteneet seuraamaan Jeesusta. Hän tietää, mitä he ovat joutuneet kestämään ja auttaa heitä uuden elämän alkuun.

Voit ladata pdf:n tästä.