Iran – Kolme vankilaan tuomittua uskovaa paennut maasta

Tuomioistaan tuloksetta valittaneet kolme kristinuskoon kääntynyttä iranilaista miestä ovat paenneet Iranista.

Vasemmalta: Kavian Fallah-Mohammadi, Amin Afshar Naderi, Hadi Asgari. Kuva: Article 18

Kavian Fallah-Mohammadin, Hadi Asgarin ja Amin Afshar-Naderin tapauksia käsiteliin yhdessä assyrialaispastori Victor Bet-Tamrazin ja hänen vaimonsa Shamiram Issavin tapausten kanssa. Heidänkin valituksensa hylättiin. Äskettäin kerroimme, että Victor ja Shamiram pakenivat Iranista vain joitakin tunteja ennen kuin Shamiramin oli määrä ilmoittautua kärsimään viiden vuoden vankeustuomiotaan Evinin vankilaan Teheranissa.

Victorin ja Shamiramin lailla nämä kolme miestä ovat nyt päässeet turvallisesti toiseen maahan. He haluavat tukijoidensa tietävän, että he ovat kunnossa, vaikkakin vuosia kestäneen oikeustaistelun aiheuttamat traumat vaivaavat heitä yhä.

Amin, jonka tuomio on pisin – 15 vuotta – kertoo, että hän on elänyt ”kuusi vuotta epävarmuudessa” tultuaan pidätetyksi Victorin ja Shamiramin kotona vuoden 2014 jouluna, kun he olivat viettämässä joulujuhlaa yhdessä.

Amin kertoo, että vuosia jatkunut stressi on aiheuttanut hänelle nykimisoireita, joihin hänelle on määrätty lääkitys.

”Kaipaan maatani, Irania, todella paljon”, Amin kertoo. ”Ennen vankilaa (Amin oli vangittuna elokuusta 2016 heinäkuuhun 2017) olin vieraillut useissa maissa, mutta en koskaan halunnut muuttaa pois Iranista. Nyt olen hyvin surullinen siitä, että olen joutunut hakemaan turvapaikkaa toisesta maasta, vaikka olot siellä olisivatkin kuinka paljon paremmat tahansa kuin Iranissa.”

Kavian puolestaan kertoo päättäneensä paeta, kun hänelle alkoi selvitä 10 vuoden vankeusrangaistuksensa seuraukset.

”En ollut tiennyt, että jos sinulla on rikosrekisteri, et saa työlupaa etkä voi saada laillista työtä. Siitäkään ei ole tietoa, kuinka pitkään tällaisessa epävarmuudessa joutuu elämään”, hän sanoi.

”Pidätykseni jälkeen kesti kaksi vuotta, ennen kuin minut kutsuttiin viimeisen kerran puhumaan puolestani. Silloin he esittivät minua vastaan uusia, vakavia syytöksiä, joiden vuoksi tilanteeni kävi entistä pahemmaksi.”

”Lopulta sitten seuraavana vuonna he tuomitsivat minut 10 vuodeksi vankilaan. Jatkuvat lykkäykset ja viivytykset aiheuttavat valtavaa henkistä painetta. Tietysti valitimme tuomioista, mutta kolmeen vuoteen mitään virallisia oikeudenkäyntejä ei pidetty. Lopulta vetoomustuomioistuin piti tuomion voimassa – hyvin epätavallisesti ilman oikeudenkäyntiä, johon asianajajani olisi voinut osallistua.”

Kavian kutsuttiin äskettäin kärsimään tuomiotaan vankilaan, mutta nyt Iranista poistuttuaan hän ei luonnollisestikaan aio noudattaa määräystä. Aminia ja Hadia ei vielä oltu kutsuttu vankilaan.

Amin kertoo: “Kerron kyynelsilmin, että Raamatun opetusten mukaisesti yritimme olla hyviä kansalaisia Iranissa, emmekä toimia vastoin lakia, mutta viranomaiset haavoittivat meitä julmuudellaan rautanyrkkeineen.”

”Rukoilemme silti valtaapitävien puolesta: heidän puolestaan, jotka ahdistivat meitä, loukkasivat ja herjasivat meitä, nöyryyttivät ja pilkkasivat meitä, kiduttivat meitä, vahingoittivat meitä ja perheitämme ja takavarikoivat omaisuuttamme. Me rukoilemme heidän puolestaan ja annamme heille anteeksi.”

Lähde: Article 18