Artikkelit

Marttyyrien Ääni -lehti 4/2019

Tässä numerossa kerromme eturintaman evankelistojen työstä etenkin Pohjois-Kaukasuksella, yhdellä Euroopan pimeimmistä ja unohdetuimmista alueista, jossa toiminnanjohtajamme Hannu Lahtinen vieraili äskettäin. Eturintaman evankelistat tekevät siellä työtä kansojen parissa, joista joissakin ei tiedetä olevan vielä ainoatakaan kristittyä, ja alueilla, joilla kristinuskoa vastustetaan ankarasti.

VOM Sisaret -palstalla kohtaamme nigerialaiset Deborahin ja Christinan, joista kumpikin on menettänyt omaisiaan Boko Haramin hyökkäyksissä. Heitä kuitenkin lohduttaa tieto siitä, että he ovat osa maailmanlaajuista uskovien perhettä, joka seisoo heidän rinnallaan.

Tutustu tuleviin tapahtumiimme: syyskuun lopussa vieraiksemme saapuu Etelä-Korean, Tšekin sekä Uuden-Seelannin Marttyyrien Ääni -toimistojen edustajia, jotka puhuvat seurakunnissa. Lehdestä löytyy myös kutsu 26.9. Helsingissä Temppeliaukion kirkossa pidettävään hyväntekeväisyyskonserttiimme Nigeriassa tukemamme Dogo Nahawan koulun hyväksi. Olet sydämellisesti tervetullut tilaisuuksiimme!

Pääset lukemaan lehteä kuvaa klikkaamalla.

Deborah ja Christina Nigeriasta

Deborah oli istumassa kotinsa edustalla mangopuun alla, kun aseistetut miehet ajoivat pihaan kuorma-autolla. Deborahin adoptoimat 9- ja 7-vuotiaat sisarentyttäret olivat syömässä koulupäivän jälkeistä välipalaa ulko-oven edustalla ja Deborahin mies istui sisällä valmistelemassa illan raamattuopetusta.

Hetken kuluttua Deborah kuuli neljä laukausta huoneesta, jossa hänen miehensä oli työskentelemässä. Kauhun vallassa Deborah alkoi rukoilla. Ulos tultuaan miehet tarttuivat hänen kahteen nuoreen tyttöönsä ja pakottivat kirkuvat tytöt kuorma-autoon.

Deborah kompuroi nopeasti jaloilleen ja juoksi kuorma-auton perään, mutta pian hän kompastui ja pyörtyi auton jäljestä nousevan pölyn keskelle. Kun Deborah heräsi sairaalassa, sairaalan henkilökunta varmisti hänen pelkonsa – hänen aviomiehensä oli tapettu ja heidän tyttönsä oli kidnapattu. Välittömästi Deborahiin iski suru, jollaista jo niin moni nigerialainen nainen on joutunut kohtaamaan. “Olin aivan sekaisin”, hän selittää. “Kadotin itseni kokonaan. Painoni myös laski ja kävin läpi syvää traumaa.”

Christina oli juuri menossa nukkumaan, kun hän kuuli tulituksen äänen kotikylässään Bornon osavaltiossa. Ammunnan äänet lähestyivät. Nopeasti hän kaappasi nukkuvan viisivuotiaan Rejoice-tyttärensä juostakseen turvaan. Christinan mies ja heidän kahdeksan muuta lastaan olivat jo leiriytyneinä vuorilla – tavanomainen varotoimi siitä lähtien, kun Boko Haramin terroristit olivat alkaneet tehdä hyökkäyksiä heidän alueelleen Pohjois-Nigeriassa. Mutta ennen kuin Christina ehti edes ulos talosta, hän sai osuman käsivarteensa. Hyökkääjän luoti läpäisi hänen vasemman hauiksensa sekä Rejoicen selän tappaen lapsen välittömästi. Rejoice kuoli rakastavan äitinsä käsivarsille.

Molemmat naiset kuuluvat “surun sisariin”. Murheellista kyllä, he edustavat monia muita, jotka kokevat vainoa Pohjois-Nigeriassa. Kärsimyksistään huolimatta Deborah ja Christina ovat pysyneet uskollisina Jeesukselle ja tuntevat lohdutusta tietäessään olevansa osa maailmanlaajuista uskovien perhettä, joka haluaa seistä heidän rinnallaan niin surun kuin ilon aikoina. He tietävät myös, että tämä maailma kaikkine ongelmineen ei ole heidän iankaikkinen kotinsa. Ja tämä tosiasia antaa heille suuren toivon!

Tutustu Deborahin ja Christinan tarinaan kuuntelemalla radio-ohjelmamme ja rukoilemalla, että he ja heidän kaltaisensa naiset toipuvat traumaattisista kokemuksistaan. Rukousideaa saat toipumisen portaista klikkaamalla tästä.

Pdf-version voit ladata tästä.

Tapahtumat

Nothing Found

Sorry, no posts matched your criteria