Artikkelit

Kirjeillä vangeille on vaikutusta!

Iranilaiset Maryam ja Marziyeh eivät olleet ehtineet olla kauaakaan suljettuina pahamaineiseen teheranilaiseen Evinin vankilaan, kun he alkoivat saada kirjeitä ja kortteja. He saivat yli 7500 tervehdystä uskovilta eri puolilta maailmaa. Niitä lähettivät miehet, naiset ja lapset, jotka kaikki olivat antaneet muutaman minuutin ajastaan kirjoittaakseen rohkaisevia sanoja kahdelle nuorelle iranilaiselle naiselle, jotka oli vangittu uskonsa vuoksi.

Saivatko Maryam ja Marziyeh kirjeet?

Itse asiassa, eivät he saaneet. Maryam ja Marziyeh eivät saaneet lukea ainuttakaan heille lähetetyistä tuhansista tervehdyksistä. Sen sijaan tuomari määräsi vartijat lukemaan ne. Vartijoiden lukiessa kirjeen toisensa perään he alkoivat kohdella Maryamia ja Marziyehia siinä tietoisuudessa, että maailmalla tarkkailtiin heidän tekojaan. He alkoivat jopa käydä uteliaiksi tervehdyksiin kirjoitettujen raamatunpaikkojen suhteen, ja heillä oli tapana pyytää Maryamia ja Marziyehia selittämään niiden tarkoitus heille!

Tervehdykset suojelivat näitä naisia fyysiseltä kidutukselta. Ne myös rohkaisivat heitä, kun he saivat omien sanojensa mukaan tietää uskovien eri puolilla maailmaa ”seisovan vierellämme taistelussa, ja kertovan meille, että emme olleet yksin”.

Maryam ja Marziyeh vapautettiin marraskuussa 2008 yhdeksän kuukautta kestäneen vankeuden jälkeen. He asuvat nykyisin Yhdysvalloissa, mutta eri puolilla maailmaa, myös Iranissa, lukuisat muut uskovat ovat vangittuina vakaumuksensa tähden. He kohtaavat päivittäin vartijoita, joita ei viedä teoistaan vastuuseen, yksinäisyyttä ja eristystä pimeissä vankiselleissä ja vähän tai ei lainkaan yhteyttä rohkaisevaan seurakuntaruumiiseen. Maryamin ja Marziyehin sallittiin soittaa minuutin mittaisia puheluita perheenjäsenilleen, mutta monille uskonsa tähden vangituille ei sallita sitäkään.

Yksin vankilassa ja ilman takuita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, toisen uskovan lähettämällä rohkaisevalla viestillä voi olla konkreettista vaikutusta. Vaikka he eivät saisi tai osaisi lukea kirjoittamiasi sanoja ajatus siitä, että joku ihminen toisella puolella maailmaa on käyttänyt aikaansa kirjoittaakseen juuri hänelle tervehdyksen, voi tuoda todellisen muutoksen.

Heprealaiskirjeen 13. luvun kolmas jae on Marttyyrien Äänen tunnuslause. Rukousten ohella kannustamme muistamaan vankeja myös lähettämällä heille tervehdyksiä.

Iloitsemme myös niistä monista eri seurakunnissa toimivista pienryhmistä, joissa uskovat yhdessä kirjoittavat säännöllisesti tervehdyksiä vangeille.

Voit pyytää uskonsa tähden vangittujen kristittyjen osoitteita tai ilmoittautua niiden säännölliseksi vastaanottajaksi sähköpostilistallemme ottamalla yhteyttä toimistoomme puhelimitse: 040 55 22 309 (ma-pe 9-15) tai sähköpostitse: info(a)vomfinland.fi.

Iran – Pastorin lasten opinnot vaarassa

Pastor Yousef Nadarkhani

Iranissa aiemmin islamin hylkäämisestä kuolemaan tuomittu ja nyt 10 vuoden vankeustuomiota kärsivä pastori Yousef Nadardkhani ja hänen vaimonsa Tina Pasandideh pyytävät rukoilemaan lastensa koulutilanteen puolesta.

Syyskuun lopulla 15-vuotiaalle Yoelille kerrottiin, että hän ei voisi palata kouluun, sillä hän ei ole suorittanut islamin opintoja. Hänen isoveljelleen, 17-vuotiaalle Danielille on myös kerrottu, että hänelle ei anneta päästötodistusta, koska hänkään ei ole suorittanut islamin opintoja. Hän ei siksi voi jatkaa opintojaan yliopistoon. Tämä siitä huolimatta, että vuonna 2017 oikeus päätti, että hän saa jatkaa opiskelua vain olemalla paikalla islamiin tunneilla, mutta osallistumatta tunneilla suoritettaviin harjoituksiin.

Vuonna 2009 Yousef protestoi Iranin koulutussuunnitelmaan tehtyä muutosta, jonka mukaan kaikkien lasten oli osallistuttava Koraanin opiskeluun. Sen seurauksena häntä syytettiin islamin hylkäämisestä ja evankelioinnista, ja hänet tuomittiin kuolemaan. Vuonna 2012 tuomio kuitenkin kumottiin.

Yousef pidätettiin uudelleen vuonna 2016 vaimonsa Tinan ja kolmen muun uskovan miehen kanssa. Seuraavana vuonna miehet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Tällä hetkellä he kärsivät tuomioitaan Evinin vankilassa Teheranissa.

Tunnustettujen uskonnollisten vähemmistöjen jäsenet saavat yleensä vapautuksen islamin opetuksesta, mutta islamista kääntyneiden vanhempien lapsia pidetään muslimeina. Vuonna 2009 Iranin korkeimman johtajan antaman fatwan mukaan kristittyjen perheiden lapsilla, vaikka heidän vanhempansa olisivatkin islamin hyljänneitä, on silti oikeus saada kristillistä opetusta.

Lähteet: Middle East Concern, Christian Solidarity Worldwide

Herra, sinä kutsuit opetuslapseksi oppimattomia miehiä. Jos yhteiskunta sulkee ovet kristittyjen nuorten koulutukseen, ole Sinä heidän opettajansa. Kiitos, että me saamme jättää Nadarkhanin ja hänen perheensä Sinun käsiisi uskoen, että Sinä johdat asiat tahtomallasi tavalla hyvään päätökseen nimesi kunnian tähden.

Pdf-versio rukousaiheista löytyy tästä.

Iran – Fatemeh Bakhteri vankilaan

Fatemeh Bakhteri sai toukokuussa tiedon, että hänen valituksensa vuoden mittaisesta vankeustuomiosta ”valtion vastaisen propagandan levittämisestä” on hylätty. Kaksi kuukautta myöhemmin hänelle selvisi lisäksi, että hän ei saisi vapauduttuaan kahteen vuoteen osallistua mihinkään kokoontumisiin: kaikki yli kahden henkilön kokoontumiset on kielletty. Tuolloin hän kertoi, että tämä tuntuu pahemmalta, kuin tulossa oleva vankeus, sillä se merkitsee, että hän ei voi myöskään kokoontua yhteen toisten uskovien kanssa.

Elokuun 31. päivänä Fatemeh, joka tunnetaan myös nimellä Ilar, ilmoittautui Teheranissa Evinin vankilaan kärsimään vankeustuomionsa.

Hänet on aiemmin pidätetty kahdesti. Viranomaiset ovat pilkanneet hänen uskoaan, ja oikeudenkäynnissä tuomari sanoi, että jos hän kieltäisi uskonsa, syytteet hylättäisiin. Lähde: Article 18

Rakas Jeesus, me rukoilemme Fatemehille uskon kestävyyttä kaikissa koettelemuksissa. Anna hänen levittää Sinun tuoksuasi ja valoasi vankilassa ja anna hänen uskonsa todistus johdattaa myös muut Sinun, ainoan oikean Jumalan luo.

Kaikki viikon rukousaiheet saat tästä pdf:nä

Iran – Kahden uskovan tuomiot pidetty voimassa

Saheb Fadaie ja Fatemeh Bakhteri.

Iranilainen oikeus on pitänyt voimassa Saheb Fadaielle ja Fatemeh Bakhterille aiemmin annetut tuomiot. Päätös ilmoitettiin neljä kuukautta Teheranissa pidetyn vetoomusoikeudenkäynnin jälkeen.

Saheb Fadaie ja Fatemeh Bakhteri tuomittiin 18 ja 12 kuukaudeksi vankeuteen viime syyskuussa. Lisäksi Fadaieta odottaa kaksi vuotta sisäisessä karkotuksessa syrjäisessä Nehbandissa, lähellä Afganistanin rajaa. Molempien tuomiot tulivat ”hallinnonvastaisen propagandan levittämisestä”, kun he olivat kotiseurakunnan kokoontumisessa keskustelleet kristinuskon opinkappaleista. Oikeudessa tuomarit vaativat heitä kieltämään uskonsa, johon he eivät suostuneet.

Saheb Fadaie kärsii jo 10 vuoden vankeustuomiota Evinin vankilassa Teheranissa ”kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista”.

Turvallisuusviranomaiset olivat ahdistelleet Fatemeh Bakhteria (37) yli vuoden ajan ennen hänen tuomitsemistaan. Ainakin kerran hänet oli kutsuttu kuulusteltavaksi.

Lähde: Christian Solidarity Worldwide

Herra, Sinä näet veljemme, jotka ovat olleet vangittuina Sinun nimesi tähden ja heitä tuomitaan yhä pidempiin rangaistuksiin. Kiitos Herra, etteivät he painostuksista huolimatta ole taipuneet kieltämään uskoaan Sinuun, vaan ovat pysyneet lujina. Anna heidän olla väkevä todistus siitä, että Sinä totisesti olet elävä Jumala.

Lataa pdf-versio tästä.

Iran – Ministeriö myöntänyt osansa taistelussa kristinuskoon kääntymistä vastaan

Pahamaineinen Evinin vankila Teheranissa, jossa useat kristinuskoon kääntyneet iranilaiset parhaillaan kärsivät tuomioitaan.

Iranin tiedusteluministeri on tunnustanut ensimmäistä kertaa julkisesti, että ministeriö tekee yhteistyötä shiia-papiston kanssa taistelussa kristinuskoon kääntymisiä vastaan.

Shiia-johtajien kokoontumisessa toukokuun alussa puhunut tiedusteluministeri Mahmoud Alavi kertoi ministeriönsä kutsuvan kristinuskoon kääntyneitä kuulusteluihin.

Tämä rikkoo Iranin perustuslain pykälää 23, jonka mukaan ”ketään ei saa ahdistella tai kritisoida tietyn vakaumuksen omaamisesta”. Se on myös ristiriidassa muiden Iranin viranomaisten, kuten ulkoministerin väitteistä, että uskonnollisia vähemmistöjä ei vainota Iranissa.

Alavi kertoi ”kutsuneensa kääntyneitä kuultaviksi kysyäkseen heiltä, miksi he ovat kääntyneet kristinuskoon”, sillä sitä ”tapahtuu aivan silmiemme edessä”.

”Jotkut [kääntyneet] sanoivat etsivänä uskontoa, joka antaisi heille rauhan”, Alavi sanoi. ”Me kerroimme heille, että ’islam on veljeyden ja rauhan uskonto.’ He vastasivat sanoen: ’Näemme islamin oppineiden ja uskonnonjulistajien puhuvan toisiaan vastaan jatkuvasti. Jos islam on rauhan uskonto, silloin ennen kaikkea uskonoppineiden keskuudessa tulee vallita sopu ja rauha.’”

Article 18 -järjestön vaikuttamistyön johtaja Mansour Borji sanoo Alavin kommenttien olevan selvä todiste siitä, että ”ensisijainen voima, joka ajaa iranilaisia kauemmas Iranin hallinnon edistämästä ankarasta shiia-islamilaisuudesta, ei ole länsimaiden harjoittama propaganda tai edes kristillinen evankeliointi, vaan Iranin uskonoppineiden vastuuton käytös ja hallinnossa vallitseva laaja korruptio, jotka ovat kaikkien nähtävillä.”

Puheessaan Alavi kertoi myös, että ”nämä kääntyneet ovat tavallisia ihmisiä, joiden työnä on myydä voileipiä tai vastaavaa”.

Borji sanoo tämän tunnustuksen olevan ”valtava siirtymä pois Iranin tavanomaisesta retoriikasta, jonka mukaan kristinuskoon kääntyneet ovat länsimaiden agentteja ja käyneet läpi merkittävän koulutuksen heikentääkseen kansallista turvallisuutta.

”Tällaisilla perusteilla on usein perusteltu oikeuden päätöksiä kristinuskoon kääntyneitä vastaan – että heidän tekonsa kertovat yhteistyöstä Iranin ”sionististen” vihollisten kanssa. Ministerin lausunnot vievät sellaisilta väitteiltä täysin pohjan.”

Iranin hallinnolle on myös erityisen hälyttävää huomata, että ”tavalliset iranilaiset” kääntyvät pois islamista, sillä Borjin mukaan ”nämä tavalliset iranilaiset ovat muodostaneet hallinnon kovimman tuen viimeisen 40 vuoden ajan – tuen, jota hallinto on nyt menettämässä hurjin luvuin.”

On myös mielenkiintoista nähdä tiedusteluministerin myöntävän, että ”kokonaiset perheet” kääntyvät. Borjin mukaan ”se merkitsee sen myöntämistä, että kristinuskoon kääntyminen on kaikkea muuta kuin harvinaista. Päinvastoin, sitä tapahtuu joukoittain ja kautta maan.”

“Ehkä sen vuoksi ministeri päätti kertoa näistä asioista shiia-papiston kokoontumisessa, joita oltiin lähettämässä eri puolille maata levittämään hallinnon ajamaa shiia-islamia.”

Tälläkin hetkellä kymmenet islamista kristinuskoon kääntyneet iranilaiset ovat vankilassa uskonsa tähden, mutta usein heidän tuomionsa on perusteltu ”kansallisen turvallisuuden” vastaisilla teoilla.

Lähde: Article 18

Iranilaiset tuomarit: “Kieltäkää uskonne”

Saheb Fadaie ja Fatemeh Bakhteri

Kun iranilaiset kristityt Saheb Fadaie ja Fatemeh Bakhteri olivat saamistaan tuomioista tehdyn valituksen viimeisessä käsittelyssä oikeudessa 15. tammikuuta, tuomarit Hassan Babaee ja Ahmad Zargar vaativat heitä kieltämään uskonsa. Kumpikaan ei suostunut. Sen jälkeen heille kerrottiin, että he kuulisivat pian tuomionsa ”valtion vastaisen propagandan levittämisestä”. Tällä hetkellä ei ole tietoa, onko päätös jo annettu.

Fadaie ja Bakhteri tuomittiin viime vuonna 22. syyskuuta 18 ja 12 kuukaudeksi vankeuteen. Lisäksi Fadaielle määrättiin kaksi vuotta maansisäistä karkotusta Nehbandanissa, syrjäisellä alueella lähellä Afganistanin rajaa. Tuomiota perusteltiin sillä, että keskustelu kristinuskon opeista on hyökkäys islamia vastaan.

Saheb Fadaie tuotiin oikeuteen Evinin vankilasta, jossa hän jo istuu kymmenen vuoden vankeustuomiotaan. Hänet pidätettiin 13.5.2016 yhdessä pastori Yousef Nadarkhanin, Mohammedreza Omidin ja Yasser Mossayebzadehin kanssa. Seuraavan vuoden heinäkuussa heidät kaikki tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan “kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista” sekä ”sionistisen kristinuskon edistämisestä”.

Lähde: Christian Solidarity Worldwide

Rukoile Saheb Fadaien ja Fatemeh Bakhterin, sekä muiden uskonsa tähden tuomittujen iranilaisten kristittyjen puolesta. Pyydä Herraa vahvistamaan ja rohkaisemaan heitä ja heidän perheitään.

Rukoile, että Herra ilmestyisi näille tuomareille, niin kuin Hän on ilmestynyt monille iranilaisille, jotka sen jälkeen ovat ryhtyneet seuraamaan Jeesusta.

Viikon kaikki rukousaiheet voit ladata pdf:nä tästä.

Iranilaiset Maryam ja Marziyeh muistelevat vankeusaikaansa

Maryam Rostampour ja Marziyeh Amirizadeh.

Iranilaiset uskovat Maryam Rostampour ja Marziyeh Amirizadeh olivat vangittuina Teheranin pahamaineisessa Evinin vankilassa yhdeksän kuukauden ajan, mutta vieläkin, seitsemän vuotta vapautumisensa jälkeen, he näkevät ajoittain painajaisia vankilasta. Tästä he kertoivat äskettäin The Times -lehdelle antamassaan haastattelussa.

Muslimiperheisiin syntyneet Maryam ja Marziyeh kääntyivät kristinuskoon hieman yli parikymppisinä. Toisiinsa he tutustuivat evankelisessa konferenssissa Turkissa vuonna 2005. He asuivat yhdessä Teheranin pohjoispuolella sijainneessa asunnossa, josta oli näkymä yli Evinin vankilan. Kotonaan he järjestivät kotikokouksia kahdelle eri ryhmälle: prostituoiduille ja nuorille. Iltaisin he kulkivat pitkin kaupunkia reput täynnä farsinkielisiä Raamattuja, joita he jättivät salaa eri paikkoihin ihmisten löydettäviksi. He arvioivat ehtineensä jakaa tällä tavalla yli 20.000 Raamattua, ennen kuin heidät pidätettiin vuonna 2009.

Vankilassa ruoka oli pilallista ja Maryamilta ja Marziyehilta evättiin sairaanhoito uskonsa vuoksi. Lisäksi heitä kuulusteltiin jatkuvasti. Kuulustelijat uhkailivat heitä ja sanoivat voivansa tehdä heille mitä tahansa. Heidät vietiin säännöllisesti oikeuden eteen, jossa heitä myös uhkailtiin. Heille sanottiin, että heidät hirtettäisiin, jos he eivät kiellä uskoaan. Naiset eivät kuitenkaan murtuneet, vaikka elivätkin jatkuvassa pelossa.

Toisin kuin muita vankeja, heitä ei kidutettu. Naiset arvelevat sen johtuneen siitä, että heidän vankeudestaan tiedettiin ulkomailla. ”Jos vangin tapaus sai huomiota, hänen kiduttamisensa ja raiskaamisensa lopetettiin, sillä he tiesivät maailman tarkkailevan heitä”, Marziyeh sanoo. ”Kuulimme useista vangeista, joilla ei ollut ääntä vankilan ulkopuolella, ja heille tapahtui monenlaisia asioita.”

He näkevät vankila-ajassaan myös hyvää: ”Olimme vankilassa vapaampia kuin ulkona”, Marziyeh nauraa. ”Saatoimme puhua kaikille, eikä kukaan voinut estää meitä, koska olimme jo vankeja. Yksi kuulustelija huusi minulle ja käski minun sulkea suuni, koska aivopesin toisia vankeja. Minä sanoin: ’Olen hyvin pahoillani, mutta ei se ole minun syyni. Te olette laittaneet minut vankilaan ja vangit ovat uteliaita. He kysyvät, miksi olen vankilassa, ja me selitämme. Sitten he kysyvät kristinuskosta ja me kerromme.’”

Kansainvälinen painostus johti lopulta heidän vapautumiseensa, mutta heitä kiellettiin jatkamasta elämäänsä kristittyinä ja sanottiin, että

Evinin vankila Teheranissa.

heitä tarkkailtaisiin tiiviisti. Yksi kuulustelijoista uhkasi, että naisia voisi kohdata ”onnettomuus”. Useiden muiden vankilasta vapautuneiden iranilaisten uskovien tavoin Maryam ja Marziyeh joutuivat jättämään rakkaan synnyinmaansa, ystävänsä ja perheensä, ja pakenemaan maasta. He saivat turvapaikan Yhdysvalloista, jossa he nyt asuvat ja opiskelevat kansainvälistä politiikkaa. Evinin vankilassa viruvat ihmiset ovat silti yhä jatkuvasti heidän mielessään.

Maryam ja Marziyeh ovat kertoneet, miten tärkeä merkitys heille lähetetyillä tervehdyksillä oli. He eivät saaneet tervehdyksiä itselleen, mutta vartijat lukivat heille niistä katkelmia, jolloin ne toimivat todistuksena myös heille. Pian ilmestyvässä Marttyyrien Ääni -lehdessä kaksi vangittuja uskovia kirjein ja kortein muistavaa työmme tukijaa kertovat, miten he ovat kokeneet vangeille kirjoittamisen omalla kohdallaan.

Pidätetyn kristityn pariskunnan sijainti tuntematon Iranissa

Evinin vankila.

Kristinuskoon kääntyneet Mehrdad Hushmand ja hänen vaimonsa Sara Nemati kutsuttiin 11. syyskuuta Sepahin, eli Iranin vallankumouskaartin, kuultaviksi. Useita tunteja kestäneen kuulustelun jälkeen heidät pidätettiin eikä heidän olinpaikastaan ole varmuutta, mutta heidän epäillään olevan Teheranin pahamaineisessa Evinin vankilassa.

Pariskunta osallistui 10. syyskuuta ystävänsä hautajaisiin. Siellä eräs hautajaisvieras pyysi heitä rukoilemaan puolestaan. Hushmand ja Nemati suostuivat pyyntöön tietämättä, että heitä oli jo jonkin aikaa tarkkailtu. Tämän jälkeen heitä lähestyi muutama henkilö, jotka pyysivät nähdä Hushmandin henkilökortin ja pyysivät häntä saapumaan Sepahin toimistoon seuraavana päivänä.

Hushmand noudatti pyyntöä ja saapui seuraavana päivänä Sepahin toimistoon vaimonsa kanssa. Heitä kuulusteltiin useita tunteja ja sen päätteeksi heidät pidätettiin.

Sen jälkeen heistä on kuultu vain kerran, kun Sara Nemati sai soittaa perheelleen. Hän kertoi, että viranomaiset uhkaavat syyttää hänen miestään korruptiosta. Lisäksi Nematille oli sanottu, että ”tekisit itsellesi suuren palveluksen, jos ottaisit avioeron”.

Lähde: Mohabat News

Maryam vapautunut vankilasta Iranissa!

Kiitos kaikille teille, jotka rukoilitte Maryam Naghash Zargaranin vapautumisen puolesta. Hänet vapautettiin Teheranin Evinin vankilasta tiistai-iltana 1. elokuuta, neljä päivää myöhemmin kuin alun perin luvattiin.

Islamista kristinuskoon kääntynyt Maryam kärsi neljän vuoden vankeustuomion. Hänet vangittiin 15. heinäkuuta 2013 sen jälkeen, kun hänen oli todettu syyllistyneen ”islamilaisen hallinnon vastaiseen propagandaan ja juonimisesta kansallisen turvallisuuden horjuttamiseksi”.

Maryam kärsii sydänviasta, johon hän tarvitsee säännöllistä sairaanhoitoa. Vaikeat olosuhteet vankilassa ovat aiheuttaneet hänelle myös muita terveysongelmia ja masennusta.

Kiitos myös kaikille, jotka kirjoititte hänelle tervehdyksiä vankilaan!

Lähde: Mohabat News, Middle East Concern

Iranilaisen vangin koskettava kirje viranomaisille

Islamista kristinuskoon kääntynyt Amin Afshar Naderi sai äskettäin 10 vuoden vankeustuomion kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista kotiseurakunnan toimintaan osallistumalla, sekä viisi vuotta ”pyhien loukkaamisesta” eli jumalanpilkasta. Elokuussa 2016 vangittuna ollut Amin oli aiemmin nälkälakossa, mutta päätti sen terveydentilansa heikennyttyä vaarallisesti. Tuomion julistamisen jälkeen hän aloitti uuden nälkälakon.

Nälkälakkonsa viidentenä päivänä hän kirjoitti oikeuslaitoksen edustajille kirjeen:

”Mitä minä olen tehnyt teitä ja maatamme vastaan, että vihaatte minua näin paljon? Olen oppinut Raamatusta rakastamaan vihollisiani ja rukoilemaan heidän puolestaan, jotka vihaavat minua. Mutta mitä te olette oppineet?

Olen oppinut, että ei pidä käyttää herjaavaa kieltä; mitä te olette oppineet? Kuulusteluissa käytitte törkeää kieltä, pilkkasitte uskoani ja hyökkäsitte uskontoani kohtaan. Minä en ole koskaan solvannut teitä, ei siksi, ettenkö voisi, mutta syvällä sielussani olen aina rukoillut terveytenne puolesta.

Olette kirjoittaneet valheita pursuavan pöytäkirjan väittäen, että olen loukannut teidän uskoanne! Pakotitte jopa vankitoverini hyväksymään ja allekirjoittamaan tunnustuksen. Minä vain katsoin teitä ja rukoilin puolestanne.

Olen nyt vuoden sietänyt vankitoverieni, vanginvartijoiden ja teidän kaikkien suoltamia loukkauksia, vaikka en ole tehnyt mitään väärää ja minulta on riistetty perustarpeeni. Olen kuitenkin aina rukoillut, että olisitte reiluja ja oikeudenmukaisia. Ette ainoastaan pettäneet kaikkia oikeudessa antamianne lupauksia pastorini, perheeni ja paikallaolijoiden edessä, vaan vihasitte minua päivä päivältä enemmän ja lopulta piilotitte minut niiden valikoitujen maiden suurlähettiläiltä, jotka teillä oli mielessänne!

Minulla ei ole sanoja. Tehkää mitä haluatte, niin kuin tähänkin saakka olette tehneet, mutta ei oikeuden, moraalin ja lain mukaan. Mielessäni on yksi kysymys: jos todella olemme sitä mitä sanotte meidän olevan ja olemme loukanneet vakaumustanne, ja jos tapaukseni käsittely pidätyksestä kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin oli kaikki lain mukaista, miksi sitten piilottelette meitä ihmisiltä? Se ei haittaa. Antaudun julmalle päätöksellenne ja olen päättänyt lopettaa elämäni hitaasti, siksi olen nälkälakossa. Lupaan olla aiheuttamatta teille taloudellisia kustannuksia. Kieltäydyn jopa ottamasta lääkkeitä. Toivon teidän tuntevan olonne paremmaksi nähdessänne hitaan kuolemani ja kärsimykseni.”

Kirjeessään Amin painottaa, että hänet oli piilotettu oikeudenkäynnissä yleisöltä. Lisäksi 50 eri maiden suurlähettilästä matkusti Iraniin 5. heinäkuuta tarkastamaan Iranin oikeuskäytäntöjä. Siinä yhteydessä he vierailivat Evinin vankilassa Teheranissa, missä Amin on. Vanginvartijat ja viranomaiset piilottivat useita vankeja, jotta he eivät päässeet keskustelemaan ulkomaalaisten suurlähettiläiden kanssa.

Lähde: Mohabat News