Artikkelit

Isis johti irakilaisen Ahmedin Jeesuksen seuraajaksi

Isis valtasi Mosulin kaupungin Irakissa vuonna 2014, ja kaupungin 35.000 kristittyä pakenivat. Sitä seuranneessa sekasorrossa löytyi tuhansia Raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta, eikä Herran Sana palaa koskaan tyhjänä! Näin syntyi islamista kristinuskoon kääntyneiden joukko Mosulissa.

Kukaan ei tiedä kuinka paljon heitä siellä on, mutta siellä he ovat – kaupungin raunioissa salaa Kristukseen uskovina, parempaa tulevaisuutta toivoen. Jälkeen jääneet merkit kristinuskosta ja Isisin raakuus toimivat kipinänä, jonka myötä evankeliumin sana alkoi palaa monien kaupungin muslimien sydämissä.

Ahmedissa herää kysymyksiä

Ahmed on yksinhuoltajaisä, joka asui kahden pienen poikansa kanssa Mosulissa Isisin vallatessa sen. Hän ei ollut käynyt kouluja, joten hänen työmahdollisuutensa olivat aina rajalliset. Hän tarjoili teetä paikallisen hotellin vieraille. Isisin rynnistäessä Mosuliin kaikki muuttui. Väkivalta järkytti Ahmedia.

”Olen nähnyt Isisin heittävän ihmisiä tornista, olen nähnyt paljon kuolemaa”, hän muistelee. ”Mutta eniten minua järkytti, kun Isis murhasi Muhammedia kironneen nuoren miehen, mutta he vapauttivat toisen, joka kirosi Jumalaa. Siinä vaiheessa aloin miettiä ja kysellä, onko Muhammed suurempi kuin itse Jumala?”

Väkivalta ja sekasorto hämmensivät Ahmedia, ja hän yritti ymmärtää näkemäänsä.

Kaikki se väkivalta, viha ja tuho, mitä tehtiin islamin nimissä. Ahmedin maailmankuva alkoi murentua, eikä hän tiennyt mitä tehdä.

Eräänä päivänä Ahmed kulki Mosulin kuuluisan Kellokirkon ohitse. Isis oli yrittänyt tuhota sen, mutta raunioissa lojui Raamattu. Ahmed poimi Raamatun ja vei sen kotiinsa. Tämän teon vuoksi Ahmed ja hänen kaksi poikaansa olisi voitu tuomita kuolemaan.

Ahmed alkoi lukea Raamattua ja kuunnella kristillisiä radiolähetyksiä. Se oli äärimmäisen vaarallista. Ahmed ja hänen lapsensa kääntyivät kristinuskoon, mutta kenenkään ei pitänyt saada tietää siitä, joten he pitivät uskonsa salassa.

Jos he paljastuisivat, Isis tappaisi heidät välittömästi julkisesti.

Pako ja uusi elämä

Mosulin kaupungille koitti lopulta vapaus – mutta ei siellä asuville muslimitaustaisille uskoville. Isis oli häädetty ja Ahmed ajatteli, että hänen sukunsa olisi viimein aika tietää hänen uudesta uskostaan. Hän kertoi siitä rohkeasti äidilleen, mutta äiti torjui hänet.

”Hän on vanha, ja halusin hänen vastaanottavan pelastuksen”, Ahmed selitti. ”Sillä tavalla sukuni sai tietää uskostani. Talvella, vajaa vuosi myöhemmin, perhe heitti meidät ulos yön selkään. Ulkona satoi rankasti.”

Ahmed oli selvinnyt Isisin hallitsemassa Mosulissa, mutta nyt hän joutui pakenemaan omaa perhettään. He päätyivät pakolaisleirille, joka tuntui siltä kuin he olisivat kävelleet suoraan Isisin syliin.

Korkeat piikkilanka-aidat ympäröivät leiriä, ja oli mahdotonta erottaa, kuka kuului Isisiin ja kuka oli viaton. Ääni kulki helposti kangastelttojen seinien läpi, ja hänen kuulemansa keskustelut tekivät selviksi, että he eivät olleet turvassa.

Ahmed kertoi salaa eräälle avustustyöntekijälle olevansa kristitty ja vaarassa. Avustustyöntekijä oli nähnyt Ahmedin uskon vilpittömyyden ja halusi auttaa.

Ahmed ja pojat siirrettiin turvalliseen paikkaan. Ensimmäistä kertaa elämässään he elivät kristittyjen ympäröiminä. Nyt Ahmed elää avoimesti kristittynä, eikä pelkää Isisiä.

Ahmedin tarina osoittaa, kuinka Isisin tuhoamassakin Irakissa on toivoa. Islamista kääntyneet elävät piilossa, mutta pikkuhiljaa he astuvat ulos varjoista. ”Tapaan uusia islamista kääntyneitä päivittäin. Ehkä seuraavan viiden tai kymmenen vuoden päästä heillä on oma seurakunta”, eräs paikallinen pastori kertoo.

Lähde: International Christian Concern

Irakin kristityt jälleen uhattuina

Iranin ja Yhdysvaltain väliset jännitteet Irakissa ovat uhka Irakin kristityille, varoittavat paikalliset uskovat.

”Tämänhetkiset jännitteet Yhdysvaltain ja Iranin välillä eivät saa kiristyä. Irakin maaperää on käytetty sotatantereena vuosikymmenien ajan – he ovat repineet maamme rikki”, sanoi Erbilin arkkipiispa Bashar Warda.

Irakin Kurdistanissa olevat kristityt ovat väsyneitä sotaan ja sen seurauksiin. ”He ovat jatkuvasti kärsineet liikaa, eivätkä enää jaksa kohdata epävarmaa tulevaisuutta”, Warda totesi.

”Olemme rohkeaa kansaa. Isisin kukistamisen jälkeen olemme kamppailleet jälleenrakentaaksemme yhteisömme Mosulissa ja Niiniven tasangolla. Se on ollut vaikeaa, ja nyt tämänhetkiset jännitteet uhkaavat haurasta yhteisöämme”, Warda varoittaa.

Wardan mukaan Irakin kristityt ”tarvitsevat varmuutta, vakuutuksia, toivoa ja uskoa, että Irak voi olla heille rauhallinen maa, jossa asua, sen sijaan että he jäisivät jatkuvasti taistelujen jalkoihin”.

Lähde: Catholic Herald

Sinä Herra näet omiesi huolet ja pelot. He ovat kuin opetuslapset myrskyssä Sinun nukkuessasi. Anna Irakin kristityille sama rauha ja luottamus, tyynnyttäen myrskyt heidän ympäriltään ja sisältään, kuin opetuslapsillesi aikoinaan. Kiitos Herra, että kaikki on Sinun käsissäsi.

Tästä saat kaikki rukousaiheet pdf:nä.

Irak – Mosulin kristityt, ei paluuta kotiin

Mosul oli aikoinaan kaunis kaupunki. Nyt, raunioita on kaikkialla. Rakennukset ovat täysin tuhoutuneita, autoissa luodinreikiä. Elämä jatkuu Mosulissa kaikesta tuhosta huolimatta. Kristityt pyrkivät kuitenkin parhaansa mukaan pysymään etäällä.

Kaupunki on Irakin Niiniven kuvernoraatin keskus, alueen, jossa suurin osa maan kristityistä on asunut vuosisatojen ajan.

Kristityt ovat kuitenkin pitkään pitäneet Mosulia vaarallisena. Heidän eksoduksensa alkoi kauan ennen kuin Isis perusti Mosuliin Irakin päämajansa. Kaupunki oli Isisin vallassa vuodesta 2014 sen vapautukseen vuonna 2017. Silti kristityt tekevät selväksi, että heidän eksoduksensa Mosulista on lopullinen. Heille, paluuta ei ole.

Kaupungin ja luottamuksen raunioilla

”Isisin Mosulin ja Niiniven tasangon valloituksessa oli kristittyjen kannalta kyse paljon enemmästä kuin vain miehityksestä”, kertoo Isä Albert, katolinen pappi Bagdadista. ”Kyse on luottamuksesta. Isis särki yhteisön, eivätkä kristityt enää voi olla osa sitä.”

”Puolet Mosulin siviileistä liittyi Isisiin”, Isä Albert jatkaa. ”Kristityt näkivät useita videoita sosiaalisessa mediassa, kuinka siviilit toivottivat Isisin tervetulleeksi kesäkuussa 2014. Kuinka he enää voisivat luottaa heihin?”

”Mielenlaatu Isisin suhteen ei syntynyt vuonna 2014”, sanoo Samer, Mosulista kotoisin oleva kristitty. ”Se oli tavallaan tulosta mielenlaadusta, joka jo oli olemassa Mosulissa.”

Hän lisää: ”Paikalliset kristityt sanovat, että heidän naapurinsa veivät kaiken heidän kodeistaan. Isis vei isoimmat, suuret laitokset. Mutta musliminaapurit veivät ja varastivat kristittyjen kodit. Nämä haavat eivät tule paranemaan.”

Toisaalla Niiniven tasangoilla on nähty, kuinka kristityt hitaasti ja varovaisesti palaavat koteihinsa. Mosulissa tilanne on toinen. Ennen Isisiä kaupungissa asui useita tuhansia kristittyjä. Nyt, alle sata on palannut. Luottamuksen puute, turvallisuuden puute ja läpeensä tuhoutunut kaupunki ovat monelle liikaa.

”Ei tulevaisuutta Irakissa”

Vaikka monet Mosulista kotoisin olevat kristityt eivät palaa pysyvästi, on tavallista, että he vierailevat kaupungissa usein. Tuhottunakin Mosul on yhä kuvernoraatin hallinnollinen pääkaupunki. Halusivatpa kristityt tai eivät, arkipäivän asiat vaativat usein kaupungissa käymistä.

Nadia on 22-vuotias kristitty, joka kasvoi Mosulissa. Hän ei suostu palaamaan, mutta kuten monet muut, matkustaa sinne säännöllisesti. Hän kertoo: ”Mosul ei koskaan palaa ennalleen; olemme jatkuvasti valmiita pakenemaan. Kaupunki näyttää valjulta.”

Nadia ei haluaisi käydä Mosulissa, mutta hän haluaa yliopistotutkinnon. ”Sen se vaatii, Mosulissa käymisen. Kurdistan ei tarjonnut meille mitään, yksityinen yliopisto siellä maksaa paljon rahaa”, Nadia selittää. Siitä syystä hän uhmaa sekä Mosulin, että matkustamisen vaaroja.

Haasteista huolimatta Nadia on päättänyt, että Isis ei riistä häneltä koulutusta, kuten se riisti häneltä kotikaupungin. ”Opetuksen taso Mosulin yliopistossa on matala, koska käymme siellä vain kolmena päivänä viikossa. Mutta kaikki tavoittelevat todistusta, se on tärkein.”

Akram-niminen mies on myös Mosulista lähtenyt kristitty, joka ei suostu asumaan siellä, mutta matkustaa kaupunkiin töihin. Katsellessaan aiemmin kodikseen kutsumaansa kaupunkia, hän näkee ainoastaan surua ja tuskallisia muistoja. ”Meillä kristityillä ei ole tulevaisuutta Irakissa”, hän sanoo.

Erityisen huolissaan hän on Mosulin länsiosasta. Kaupungin rauniot kätkevät siellä yhä piilottelevat Isisin sotilaat.

”Mielestäni Länsi-Mosulissa on kaksi huolenaihetta. Ensiksikin tuho, toiseksi turvallisuus”, Akram selittää. ”Hallitus ei myönnä, että Isis on siellä yhä… Voitonjulistuksen jälkeen, mitään ei ole tapahtunut.”

Mosulin kristityt Nahlan laaksossa

Ruoka-apumme vastaanottaja Nahlan laaksossa.

Mosulin tilanne on kiistämättä kohentunut, eihän se enää ole Isisin vallassa. Mutta Isisin jättämät haavat ovat syviä. Ilman turvallisuutta tai jälleenrakennusta, kristityt eivät ota riskiä tehdäkseen Mosulista jälleen kotinsa.

Irakin Kurdistanissa, Nahlan laaksossa tukemamme kristityt ovat juuri Mosulista paenneita. Osa sinne alun perin paenneista kristityistä on sodan päätyttyä muuttanut muualle, mutta 75 Mosulista paenneelle perheelle Nahla näyttäisi tulleen pysyväksi kodiksi. Jotta laakson asukkaat pääsisivät todella uuden elämän alkuun, tämän vuoden joulukampanjallamme pyrimme kustantamaan leipomon rakentamisen Nahlaan. Leipomo toisi leivän lisäksi asukkaille työtä ja toimeentuloa. Halutessasi voit osallistua leipomohankkeeseen, ja Mosulista paenneiden kristittyjen omille jaloilleen nostamiseen, käyttämällä viitenumeroa 872 72.

Lähteet: International Christian Concern, Marttyyrien Ääni

Lyhyesti ja rukoillen – Terveiset Nahlan laaksosta

Irakissa olemme avustaneet Mosulista Nahlan laaksoon Isisiä paenneita kristittyjä. Vaikka Isis on nyt kukistettu, on Pohjois-Irakin tilanne edelleen epävakaa. Syksyllä 2017 kurdit järjestivät kansanäänestyksen itsenäisyydestä, jota Irakin hallitus piti perustuslain vastaisena. Itsenäisyyskamppailu on kärjistänyt tilannetta pohjoisten kurdialueiden rajoilla. Kristittyjen paluu entiseen kotikaupunkiinsa on myös epävarmaa, sillä Mosul on Isisin jäljiltä raunioina.

Pohjois-Irakin poliittinen epävakaus on viivästyttänyt myös projektisuunnitelmiamme Nahlan laaksossa. Olemme pystyneet kuitenkin lähettämään ruoka-apua Nahlan laakson perheille, jota ilman perheiden on erittäin vaikea tulla toimeen kylmän talvikauden ajan. He lähettävät kiitoksensa psalmin 37 sanoin: ”Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta; silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.” PS. 37:3-4.

Rukoillaan Nahlan kristittyjen puolesta:
Herra, rukoilemme Nahlan kristittyjen ja yhteistyökumppaniemme turvallisuuden puolesta.
Rukoilemme rauhaa ja vakaita oloja Pohjois-Irakiin.
Anna viisautta, miten viedä eteenpäin Nahlan laaksoon suunniteltuja projekteja.

Kaikki viikon rukousaiheet pdf:nä tästä

Isisin sieppaama Christina jälleen kotona!

Christina matkalla kotiin. Takapenkillä hänen äitinsä Aida. Kuva: Steven Nabil

Pian kuusi vuotta täyttävän Christinan kristitty perhe asui Irakin suurimmassa kristillisenemmistöisessä Qaraqoshin kaupungissa lähellä Mosulia. Perheeseen kuului Christinan lisäksi isä ja äiti sekä neljä vanhempaa sisarusta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa.

Elokuussa 2014 Isis valtasi Mosulin ja vyöryi sen jälkeen Qaraqoshiin. Aida, perheen äiti, oli lähettänyt vanhemmat sisarukset Erbiliin ennen Isisin tuloa. Perheen isän, Khaderin, sokeuden vuoksi koko perhe ei voinut paeta, mutta he arvelivat Isisin armahtavan heitä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Christinan perhe ja muut Qaraqoshiin jääneet kristityt pakotettiin luovuttamaan kaikki arvoesineensä. Sen jälkeen heidät lastattiin bussiin pois kuljettamista varten. Ennen bussin lähtöä Isisin jäsen nousi bussiin, käveli Aidan luo ja nappasi hänen sylissään istuvan Christinan mukaansa äidin vastustelusta ja anelusta huolimatta.

Tätä kuvaa kantaen Aida etsi tytärtään pakolaisleireiltä. Kuva: World Watch Monitor

Äiti ei unohtanut tytärtään, vaan kiersi pakolaisleirejä Christinan kuvaa kantaen ja kysellen, oliko joku nähnyt häntä. Kun avustusjärjestöt jakoivat vaatteita pakolaisille, Aida poimi mukaansa vaatteita, joiden arveli sopivan juuri sillä hetkellä Christinalle. Christinahan voisi löytyä milloin tahansa.

Ensimmäiset kaksi vuotta huhut kertoivat Christinan olevan elossa, mutta sitten tietojen tulo tyrehtyi. Välittäjät neuvottelivat myös Isisin kanssa tytön vapauttamisesta, mutta lopulta Isisin viesti äidille oli: ”Älä kysele hänestä enää.”

Yllättäen, perjantaina 9. kesäkuuta perhe sai puhelun arabiystäviltään, että Christina on löytynyt Mosulin köyhästä Hayy-al-Tanakin kaupunginosasta. Siellä hän oli asunut 12-jäsenisessä perheessä, joka sanoi löytäneensä itkevän tytön moskeijan läheltä ja ottaneensa hänet luokseen asumaan. Perhe pakeni Mosulista ja torstai-iltana Christinan vanhin veli Elias sai puhelun, jossa häntä neuvottiin noutamaan sisarensa Mosulista. Christinasta näytetään pidetyn hyvää huolta ja hänellä oli jopa kultaiset korvakorut, joten häntä pitäneen perheen on täytynyt olla hyvin toimeentuleva.

”Elämäni paras päivä oli, kun Christina palasi kotiin”, kertoi hänen äitinsä. ”Hän ei muistanut mitään, hän oli tottunut perheeseen, jonka luona eli. Yritämme palauttaa muistoja hänelle ja muistuttaa, että minä olen hänen oikea äitinsä.”

”Kiitämme Jumalaa, joka pelasti hänet Daeshilta (Isisiltä)”, Khader-isä sanoo. ”Rukoilin hänen puolestaan joka päivä.”

”Olen äidin ja isän luona”, Christina kertoo leikkiessään juuri lahjaksi saamillaan leluilla Ankawan pakolaisleirillä Erbilissä.

Lähteet: World Watch Monitor, Alarabiya, Reuters, Daily Mail