Artikkelit

Iran – Mary Mohammadia pahoinpidelty

Tammikuussa pidätetyn, kristinuskoon kääntyneen 21-vuotiaan Mary Mohammadin olinpaikaksi varmistui viime viikolla pahamaineinen Qarchakin vankila. Nyt hänen pidätyksensä jälkeisistä tapahtumista on saatu lisää tietoja.

Iranilainen Human Rights Activists News Agency (HRANA) on saanut tietoonsa, että Marya hakattiin pidätyshetkellä ja kun hän oli sen jälkeen toisen pidätetyn naisen kanssa selät vastakkain kahlittuina ja käsiraudoissa matkalla Vozaran pidätyskeskukseen. HRANA:n lähde kertoo, että Marya hakattiin niin pahoin, että mustelmat olivat nähtävissä vielä kolmen viikon kuluttuakin.

Vozarassa hänet pakotettiin istumaan kylmässä ulkoilmassa pidätyskeskuksen asfalttipihalla käymälöiden edessä.

Sen jälkeen hän kohtasi kolme miespuolista kuulustelijaa. He antoivat hänelle kolmekymmentä kysymystä vastattavaksi, mutta Mary kieltäytyi vastaamasta ilman asianajajan läsnäoloa.

Ensimmäiseen 24 tuntiin hänelle ei annettu syötävää. Naisvartijat pakottivat Maryn riisuutumaan alasti ja istumaan ja nousemaan ylös useita kertoja heidän edessään. Vartijat sanoivat, että jos Mary ei suostuisi riisuutumaan, he riisuisivat hänet väkisin ja se olisi huonompi vaihtoehto.

Myöhemmin Mary siirrettiin Evinin vankilan syyttäjän toimistoon osastolle numero 6, jossa häntä vastaan luettiin syytteet ”yleisen järjestyksen häiritsemisestä laittomaan kokoontumiseen osallistumalla”.

Marylle oli aiemmin määrätty reilun 2200 euron suurunen takuusumma vapautumisen ehdoksi, mutta syyttäjä ei suostunut päästämään häntä vapaaksi. Hänen tapauksensa siirrettiin rikosoikeuden käsiteltäväksi, mutta oikeudenkäyntipäivää ei vielä tiedetä.

Evinistä Mary siirrettiin Qarchakin vankilaan, jossa häntä pidetään sen uudessa osassa. Lähteiden mukaan häntä on pahoinpidelty ja nöyryytetty sielläkin.

Lähteet: HRANA, Middle East Concern, Mohabat News

Iran – Pidätetyn Maryn olinpaikka varmistunut

Kristinuskoon kääntynyt 21-vuotias Mary Mohammadi pidätettiin Teheranissa 12. tammikuuta, eikä hänestä kuultu sen jälkeen mitään. Nyt, kuukausi myöhemmin on varmistunut, että häntä pidetään Qarchakissa.

Qarchak on kaupunki Teheranin eteläpuolella, noin 40 kilometrin päässä Azadin aukiolta, josta Mary pidätettiin. Qarchakin pidätyskeskuksen sanotaan olevan naisille Iranin vaarallisin vankila.

Marylle on asetettu vapautumisen ehdoksi 30 miljoonan tomanin (noin 2200 euroa) takuut. Maryn perhe sai koottua takuusumman, vaikka Iranin nykyisessä talousahdingossa se on enemmän kuin iranilaisten vuosipalkka.

Perheeltä vei aikaa koota takuusumma, ja sillä välin Maryn tapaus siirrettiin korkeampaan oikeusasteeseen, joka päättää nyt päästetäänkö Marya lainkaan vapaaksi takuita vastaan.

Marya vastaan on nostettu syytteet, mutta vielä ei tiedetä mitkä ne ovat. Hänelle on myös määrätty asianajaja, jota hän ei saanut valita itse.

Mary on saanut soittaa muutaman kerran kotiinsa ja hän on kertonut perheelleen olevansa kunnossa.

Iranin viranomaiset ovat järjestäneet juhlia vallankumouksen 41. vuosipäivän kunniaksi ja sen seurauksena oikeuslaitos toimii tavanomaista hitaammin. Iranilainen uusivuosi Nowruz on vain kuukauden päässä eikä ole varmaa, ehtiikö Maryn perhe varmistaa hänen vapautumisensa ennen juhlapäiviä, vai joutuuko hän olemaan pidätettynä juhlien yli.

Kuka on Mary?

Teini-ikäisenä kristinuskoon kääntynyt Mary, alkuperäiseltä nimeltään Fatemeh, on harvinainen poikkeus Iranissa harjoittamansa rohkean aktivismin vuoksi. Hän on esimerkiksi vaatinut loppua kristittyjen vainolle ja että kristinuskoon kääntyneet saisivat kokoontua vapaasti. Hän on ollut jo aiemmin puoli vuotta vankilassa “kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista” sekä ”hallinnon vastaisesta propagandasta”.

Joulukuussa hänet erotettiin yllättäen yliopistosta. Erottamisensa syyksi hän arveli aiemman vankeustuomionsa sekä aktivisminsa. ”Opiskeluoikeuden riistäminen minulta on varmasti yritys painostaa minua ja hiljentää minut”, Mary arveli.

Mary pidätettiin 12. tammikuuta Teheranissa Azadin aukion (Vapaudenaukio) tuntumasta. Aukiolla oli tuolloin menossa hallinnon vastaisia mielenosoituksia ukrainalaisen matkustajakoneen alas ampumisen johdosta.

Lähteet: Article 18, Al Arabiya

Iran – Ensin hänet ajettiin kaupungista, sitten maasta

Sohrab joutui muuttamaan pois Teheranista, kun hänet irtisanottiin töistään uskonsa vuoksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän pakeni maasta. Kristinuskoon kääntynyt Sohrab ja hänen vaimonsa ovat nyt olleet Turkissa lähes viisi vuotta ja he odottavat edelleen kutsua YK:n pakolaisjärjestön haastatteluun.

Sohrabiksi ja Fereshtehiksi kutsumamme pariskunta pakeni kodistaan Länsi-Iranissa vuoden 2015 alkupuolella.

Miksi? Sohrab oli johtanut kotiseurakuntaa, ja tämä kiinnitti viranomaisten huomion.

Aluksi Sohrabia uhkailtiin. Kun kotiseurakunta oli toiminut vasta puoli vuotta, Sohrab sai puhelun tuntemattomasta numerosta. Soittaja ”kutsui” hänet tapaamiseen toimistoonsa seuraavana aamuna kello kymmenen.

Mies selitti, että Sohrabin itsensä kannalta olisi parempi, jos hän ottaisi kutsun vastaan, sillä jos hän ei ota, ”meidän on tultava hakemaan sinut, eikä se näytä hyvältä naapuriesi ja ystäviesi silmissä”.

Sohrab ohjattiin kirjoittamaan ylös toimiston osoite. Seuraavana aamuna osoitteeseen saavuttuaan hän huomasi sen olevan Iranin vallankumouskaartin tiedusteluosaston toimisto.

Sohrab johdatettiin sisälle rakennukseen. Häneltä otettiin pois kello, puhelin, auton avaimet, vyö ja jopa kengännauhat. Sitten hänet tyrkättiin pilkkopimeään huoneeseen, johon hänet jätettiin yksin seuraavan tunnin ajaksi.

Lopulta kaksi miestä astui huoneeseen. He laittoivat hupun Sohrabin pään yli ja veivät hänet ulos. Sieltä he ajoivat tuntemattomaan paikkaan noin tunnin ajomatkan päähän.

Automatkan aikana Sohrab kertoi pelänneensä, että hänet vietäisiin kaupungin laitamilla olevaan vankilaan, josta hän oli kuullut muitten puhuvan. ”Ajattelin: ’Mitä minulle tapahtuu? Heittävätkö he minut vankilaan ilman oikeudenkäyntiä, ilman tuomiota?’”

Auto pysähtyi ja Sohrab kuljetettiin sisälle rakennukseen. Siellä hänet vietiin jälleen huoneeseen, johon hänet jätettiin yksin useiksi tunneiksi.

Sinä aikana Sohrab kertoo kuulleensa toisen pidätetyn parkaisuja, ja sen jälkeen naurua. Hän kertoi, että yhdessä vaiheessa ilmastointi käynnistyi ja sieltä tuleva ilma oli hyvin kylmää. Seuraavassa hetkessä laite puhalsi sietämättömän kuumaa ilmaa.

”En tiennyt oliko se kidutusta, vai halusivatko he vain pelotella minua”, hän sanoi.

Lopulta Sohrab kuuli kahden henkilön astuvan huoneeseen ja tömähdyksen, joka kuulosti salkun laskemiselta pöydälle.

”Ajattelin, että ehkä he lukevat minun tietojani”, Sohrab sanoi. ”Ja sitten toinen heistä sanoi: ’No niin, Sohrab, oletko Teheranin helluntaiseurakunnan jäsen?’ Sanoin olevani. He sanoivat: ’No mitä sitten teet täällä?’”

Sohrab selitti kuulustelijoille, että hän oli joutunut lähtemään Teheranista, koska hänet irtisanottiin työpaikaltaan kristillisen uskonsa vuoksi.

”Hyvä on, mutta miksi olet alkanut koota kristittyjä yhteen täällä?” kuulustelijat kysyivät.

Sohrab yritti vältellä asiasta puhumista, mutta hänelle sanottiin: ”Olen kysynyt sinulta kohteliaasti. Vastaa minulle totuudenmukaisesti, tai näet toisen puoleni!”

Sohrabille kerrottiin, että hänen uusi kotikaupunkinsa ei ollut kuin Teheran, jossa tieto pidätyksestä leviäisi.

”Täällä se on hiljaista, siitä ei kerrota uutisissa”, kuulustelijat sanoivat. ”Ja sinä tulit tänne aiheuttamaan meille ongelmia. Lopeta se, tai olet vastuussa siitä mitä sinulle, perheellesi ja ryhmäsi jäsenille tapahtuu.”

Pelosta suunniltaan Sohrab lupasi lopettaa tapaamisten järjestämisen. Seuraavan puoli vuotta hän pysyikin lupauksessaan, mutta sitten ryhmän jäsenet alkoivat kysellä miksi kokoontumisia ei enää ollut. Sohrab pelkäsi, että ilman hänen tukeaan nämä muut kristinuskoon kääntyneet menettäisivät uskonsa, joten jouluna 2013 hän käynnisti kokoontumiset uudelleen.

Kului vain kaksi viikkoa, kunnes hän sai jälleen puhelun.

Se oli sama mies, joka oli soittanut aikaisemminkin. ”Sohrab, et noudattanut neuvoamme”, mies sanoi. ”Olemme sanoneet, että on sinun vastuullasi, jos sinulle sattuu jotakin. Joten jos jotain tapahtuu sinulle tai vaimollesi illalla, tai yöllä kun nukut, me pesemme siitä kätemme.”

Sohrab kertoi, että pelko, jota hän puhelun jälkeen tunsi, oli pahempaa kuin vangittuna. ”Ainakin silloin tiedät, että olet vankilassa etkä pääse ulos, mutta sinun ei tarvitse pelätä perheesi puolesta, koska he ovat jo rankaisseet sinua. Mutta tuossa tilanteessa… joka päivä, etenkin iltaisin auringonlaskun jälkeen, kun kaikkialla on pimeää, ehkä joku hyökkää kimppuusi takaapäin, iskee puukon selkääsi ja kuolet, eikä kukaan tiedä kuka sen teki tai miksi… Pelkäsin joka päivä. Tiesin, että minulle sattuu jotain, mutta milloin? Tänäänkö, vai huomenna, vai tänä yönä nukkuessamme?”

Sohrab kertoo olevansa edelleen traumatisoitunut. Hän herää edelleen öisin varmistamaan, että ikkunat ja ovet ovat lukossa.

Seuraavan vuoden Sohrab eli pelossa tietäen, että häntä vastaan hyökättäisiin, mutta tietämättä missä tai milloin se tapahtuisi.

Eräänä perjantaiaamuna alkuvuodesta 2015 hän kutsui uskovat koolle puistoon. Hän tiesi monien ihmisten kokoontuvan siellä, joten hän ei arvellut sen kiinnittävän huomiota.

He olivat laulaneet vain yhden laulun, ja Sohrab muistelee, kuinka ”noin kymmenen moottoripyörää, kussakin kaksi matkustajaa, piiritti meidät ja sitten he hyökkäsivät päällemme sähköshokkiasein ja veitsin.”

Uskovat pakenivat eri suuntiin. Sohrab pakeni autollaan, jonka ikkunat ja valot oli hajotettu.

Kotiin päästyään Sohrab muistaa vaimonsa kirkuneen ja kysyneen, mitä oli tapahtunut. Puhelin soi ennen kuin Sohrab ehti vastata.

Se oli Sohrabin vaimon veli, joka oli töissä pormestarin toimistossa.

”Hän kysyi vaimoltani: ‘Missä Sohrab on?’ Ja hän vastasi: ‘Hän tuli juuri kotiin’, Sohrab muistelee. ”Sitten hän sanoi vaimolleni: ’Teidän on lähdettävä nopeasti.’ Vaimoni kysyi syytä, mutta hän sanoi: ’Teillä ei ole aikaa, en voi selittää, lähtekää heti, tulkaa minun kotiini ja sitten kerron mitä tapahtui.’”

Sohrab sanoo, ettei hänellä ollut aikaa edes pestä kasvojaan tai vaihtaa verisiä vaatteitaan. Kun he saapuivat vaimon veljen kotiin, heille sanottiin: ”Sohrab, teidän on lähdettävä.’”

”Minne me menisimme?” minä kysyin. ”En minä tiedä, teidän on vain lähdettävä”, veli sanoi.

Sinä yönä Sohrab ja hänen vaimonsa ajoivat takaisin Teheraniin, ja seuraavana päivänä he lensivät Turkkiin.

Lähes viisi vuotta on kulunut ja he ovat siellä yhä. Sohrab on kiitollinen yhteydestä, jota hän kokee heidän uudessa seurakunnassaan. Noin 200 iranilaista kristittyä kokoontuu siellä vapaasti, mutta hänen sydämensä on jäänyt Iraniin.

Nykyisessä seurakunnassa Sohrab on yksi seurakunnan johtajista ja hän auttaa juuri maahan tulleita pakolaisia, jos hänen laillaan heidän varansa jäivät Iraniin. Mutta hän katsoo tulevaisuuteen.

”Olen varma, että Jumalalla on suunnitelma Iranin suhteen”, hän sanoo. ”Teheranissa olleeseen helluntaiseurakuntaan, johon kuuluin, kuului 500 jäsentä. Seurakunta on nyt suljettu ja jäsenet asuvat eri kaupungeissa ja maissa. Jotkut muuttivat Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Eurooppaan. Minä olen täällä Turkissa. Toisinaan ajattelen, että Jumala halusi varustaa meidät olemaan valmiita siihen hetkeen, kun jonain päivänä Iran on vapaa, ja me kaikki voimme palata takaisin ja ryhtyä palvelemaan siellä. Meidän pitäisi olla valmiita siihen päivään.”

Lähde: Article 18

Iranissa pidätetyn Maryn puolustamalta vangilta kirje

Naser Navard Gol-Tapeh

Kristinuskoon kääntynyt, vankilassa oleva iranilainen Naser Navard Gol-Tapeh on kirjoittanut kristityille osoitetun kirjeen, jossa hän pyytää rukoilemaan itsensä ja muiden vankien puolesta. Tammikuussa pidätetty 21-vuotias Mary Mohammadi on puhunut Naserin puolesta, ja Naserin kuva jäi Maryn viimeiseksi pidätystä edeltäväksi julkaisuksi hänen Twitter- ja Facebook-tileillään.

Naser ja kolme Azerbaidzhanista vierailulla ollutta kristittyä pidätettiin kesäkuussa 2016 yksityisestä kokoontumisesta Teheranissa. Heitä pidettiin eristysselleissä Evinin vankilassa kaksi kuukautta, ja heitä kuulusteltiin intensiivisesti.

Toukokuussa 2017 pidetyssä oikeudenkäynnissä Naser ja kolme jo maasta poistunutta azeria tuomittiin kukin 10 vuodeksi vankeuteen ”kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista ja kotiseurakuntien perustamisesta”. Tuomioista valitettiin, mutta ne pysyivät voimassa, ja Naser alkoi kärsiä omaa tuomiotaan Evinin vankilassa 20. tammikuuta 2018.

Tämän vuoden tammikuun viimeiselle päivälle kirjatussa kirjeessään Naser kirjoittaa: ”Olen luottavainen kaikissa vaikeuksissa ja uskon, että minut vapauttaa Hän, johon minä uskon (minun Herrani), sillä Herra meidän Jumalamme ei unohda lapsiaan … joten sallikaa minun rohjeta sanoa: ’Herra on minun apuni.’”

”Muistakaa minua aina rukouksissanne – tiedättehän, että rukouksenne ovat ’suloinen tuoksu, otollinen, Jumalalle mieluinen uhri.’”

Naser pyytää myös rukoilemaan, että hänen perheensä tulisi tuntemaan Jeesuksen. Hän pyytää rukoilemaan Iranin kansan puolesta sekä evankeliumin leviämisen puolesta. Iranin kristittyjä hän haastaa olemaan vahvoja uskossaan ja pitämään huolta toisistaan, etteivät he lakkaisi kokoontumasta yhteen ja että he ponnistelisivat evankeliumin etenemiseksi. Lopuksi hän pyysi rukoilemaan vankilassa olevien kristittyjen puolesta.

Missä on Mary?

Mary Mohammadi

Tammikuussa pidätetty 21-vuotias kristinuskoon kääntynyt Mary Mohammadi toi Naseerin tapausta julkisuuteen ennen pidätystään. Maryn Twitter- ja Facebook-tileillä kuva Naserista jäi hänen viimeiseksi julkaisukseen ennen pidätystä.

Mary pidätettiin 12. tammikuuta Teheranissa lähellä Azadin aukiota, jossa oli käynnissä Iranin hallinnon vastaisia mielenosoituksia. Mitään tietoja hänen olinpaikastaan ei kuulunut sen jälkeen, edes hänen perheensä ei tiennyt missä hän on ja kuinka hän voi. Toistaiseksi vahvistamattomat tiedot kertovat nyt, että hänen perheensä olisi saanut ystävän kautta tiedon Maryn olinpaikasta.

Maryn pidätys on saanut runsaasti huomiota ulkomailla ja myös Iranissa. Esimerkiksi Dabrina Bet-Tamraz, jonka veli Ramiel Bet-Tamraz on parhaillaan vankilassa, on juuri puhunut Maryn tapauksesta Yhdysvalloissa pidetyssä tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa puhuivat myös lähes yhdeksän kuukautta Evinin vankilassa olleet Maryam Rostampour ja Marziyeh Amirizadeh. Oman kokemuksensa pohjalta Marziyeh kertoo, että vangittujen ja pidätettyjen puolesta puhuminen on tärkeää. Kansainvälinen huomio heidän tilanteeseensa vaikutti sen, että heitä kohdeltiin vankilassa paremmin ja lopulta vapautettiin. “Tapauksista tiedottaminen voi ainakin suojella vankeja fyysiseltä kidutukselta sekä pakottamiselta tunnustamaan ‘rikoksia'”, Marziyeh sanoi. Rukoilethan edelleen Maryn puolesta!

Lähteet: Middle East Concern, Article 18

Iran – Mary Mohammadi pidätetty!

Mary (Fatemeh) Mohammadi. Kuva: Maryn Twitter-tili.

Alkuviikosta kerroimme, että Mary (Fatemeh) Mohammadi on erotettu yliopistosta. Nyt on käynyt ilmi, että hänet on pidätetty sunnuntaina 12. tammikuuta.

Mary pidätettiin Teheranissa lähellä Azadin aukiota (Vapauden aukio), jossa oli käynnissä mielenosoituksia Iranin viranomaisten myönnettyä, että he ampuivat alas ukrainalaisen matkustajakoneen.

Sunnuntai-iltana pidätettiin lukuisia mielenosoittajia eri puolilla Irania, mutta tiedossa ei ole, osallistuiko Mary niihin vai oliko hän vain seuraamassa tapahtumia.

Mary vietiin tuntemattomaan paikkaan eikä hänen tilanteestaan ole mitään tietoa. Maryn perhe on hänestä erittäin huolissaan.

Pidätyspäivänään Mary julkaisi twitterissä tukun viestejä, joissa hän sanoi iranilaisten kärsivän ”pehmeästä sorrosta”, koska heille syötetään vain uutisia, joita hallinto haluaa heidän tietävän. Viesteissään hän käytti hashtageja ”ahtaalla” ja ”tukahduttaminen on normi”.

Hän kirjoitti, että “pehmeää sortoa” vastaan taisteleminen on vielä vaikeampaa, kuin ”kovaa sortoa”, eli pamppuja ja kyynelkaasuja ja sanoi, että Iranin hallinto ”vakiinnuttaa vääriä käsityksiä valikoivan uutisoinnin kautta” ja ”suuremmat ja toistuvammat valheet tekevät niistä uskottavampia”.

Teini-ikäisenä kristinuskoon kääntynyt Mary, joka on nyt 21-vuotias, on poikkeuksellinen esimerkki rohkeasta kristitystä aktivistista, joka yhä asuu Iranissa. Hän on ollut jo aiemmin puoli vuotta vankilassa “kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista” sekä ”hallinnon vastaisesta propagandasta”.

Yliopistosta erottamisensa syyksi hän arveli aiemman vankeustuomionsa sekä aktivisminsa. ”Opiskeluoikeuden riistäminen minulta on varmasti yritys painostaa minua ja hiljentää minut”, Mary arveli.

Naser Navard Gol-Tapeh

Maryn viimeiseksi kuvaksi Twitterissä jäi kuva Naser Navard Gol-Tapehista, kristinuskoon kääntyneestä miehestä, joka on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Hän kärsii parhaillaan tuomiotaan Evinin vankilassa Teheranissa. Mary on aktiivisesti puolustanut Iranin kristittyjä ja heidän oikeutta harjoittaa uskoaan.

Mielenosoitukset

Iranissa on jo aiemmin ollut laajoja mielenosoituksia kovien hinnannousujen vuoksi. Nyt mielenosoitukset ovat kuitenkin saaneet uutta pontta viranomaisten kiistettyä ensin osallisuutensa ukrainalaisen matkustajakoneen putoamiseen.

Nyt mielenosoittajat ovat kohdistaneet vihansa suoraan Iranin ylimpään johtajaan Ali Khameneihin. Ihmisjoukot alkoivat huutaa, että ”vihollisemme on täällä”, ja vaativat Khamenein eroa. Totuuden myöntäminen ei ole kuitenkaan liennyttänyt mielenosoittajia vaan päinvastoin, he tuntevat tulleensa huijatuiksi.

Lähteet: Article18, Mission Network News

Iranilainen kristitty erotettu yliopistosta

Teini-ikäisenä kristinuskoon kääntynyt, nyt 21-vuotias Fatemeh Mohammadi, on erotettu yliopistosta. Mitään selitystä erottamiselle ei ole kerrottu, mutta hän itse arvelee sen johtuvan aktivismistaan.

Fatemeh aloitti viime vuonna kampanjan, jossa vaadittiin, että kaikki iranilaiset kristityt, olivatpa he kristityiksi syntyneitä tai kristinuskoon kääntyneitä, saavat ylistää Jumalaa kirkossa. Suurin osa kristinuskoon kääntyneistä iranilaisista on farsinkielisiä, mutta farsinkieliset jumalanpalvelukset on kielletty, joten he voivat kokoontua vain kodeissa.

Fatemehin tunteva henkilö on kertonut, että lukuvuoden alussa Fatemehilla oli ongelmia saada opiskelijakortti. Sen vuoksi hänellä ei käytännössä ollut oikeutta osallistua luennoille, ja nyt oikeus on riistetty häneltä virallisesti.

Useita muitakin uskonnollisten vähemmistöjen edustajia on estetty opiskelemasta. Marraskuussa jarsanismi-uskontoa harjoittavaa miestä estettiin valmistumasta yliopistosta, koska hän ei suostunut kieltämään uskoaan. Myös bahait kertovat, että heiltä evätään usein oikeus opiskeluun.

Fatemeh, joka toivoo nyt itseään kutsuttavan nimellä Mary, on jo ollut puoli vuotta vankilassa teheranilaisen kotiseurakunnan toimintaan osallistumisesta. Vankilaan joutuessaan hän oli 19-vuotias.

Aiemmin viime vuonna häntä syytettiin hijabin sopimattomasta käytöstä, mutta syytteet on sittemmin kumottu. Ne nostettiin, kun hän meni poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen naisesta, joka hyökkäsi hänen kimppuunsa bussissa, koska nainen ei pitänyt siitä, miten Mary piti hijabiaan.

Mary on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja vain päivää ennen yliopistosta erottamista hän twiittasi kymmenestä kristinuskoon kääntyneestä, jotka olivat uskonsa tähden vangittuina.

Hän julkaisi useita viestejä, joissa hän kertoi yhdeksästä uskovasta Rashtissa, jotka oli tuomittu viideksi vuodeksi vankilaan, sekä vuoden mittaisesta tuomiosta, joka annettiin 61-vuotiaalle kristinuskoon kääntyneelle naiselle.

Mary on kertonut, että käytyään ensimmäistä kertaa kirkossa hän itki, sillä pappi ei halunnut puhua hänelle. ”Tajusin, että tästä se alkaa”, hän sanoi. ”He painostavat ihmisiä ja jos joku haluaa tietää kristinuskosta he eivät sano mitään, koska se on liian vaarallista.”

Mary käynnisti kampanjansa levittääkseen tietoa kristinuskoon kääntyneiden kohtaamista ongelmista. Vaikka hän epäilee kampanjansa menestystä, hän sanoi toivovansa, että koittaa päivä, jolloin Iranin kristityillä ”on paikka missä ylistää Jumalaa”.

Lähteet: Article 18, HRANA

Kirjeillä vangeille on vaikutusta!

Iranilaiset Maryam ja Marziyeh eivät olleet ehtineet olla kauaakaan suljettuina pahamaineiseen teheranilaiseen Evinin vankilaan, kun he alkoivat saada kirjeitä ja kortteja. He saivat yli 7500 tervehdystä uskovilta eri puolilta maailmaa. Niitä lähettivät miehet, naiset ja lapset, jotka kaikki olivat antaneet muutaman minuutin ajastaan kirjoittaakseen rohkaisevia sanoja kahdelle nuorelle iranilaiselle naiselle, jotka oli vangittu uskonsa vuoksi.

Saivatko Maryam ja Marziyeh kirjeet?

Itse asiassa, eivät he saaneet. Maryam ja Marziyeh eivät saaneet lukea ainuttakaan heille lähetetyistä tuhansista tervehdyksistä. Sen sijaan tuomari määräsi vartijat lukemaan ne. Vartijoiden lukiessa kirjeen toisensa perään he alkoivat kohdella Maryamia ja Marziyehia siinä tietoisuudessa, että maailmalla tarkkailtiin heidän tekojaan. He alkoivat jopa käydä uteliaiksi tervehdyksiin kirjoitettujen raamatunpaikkojen suhteen, ja heillä oli tapana pyytää Maryamia ja Marziyehia selittämään niiden tarkoitus heille!

Tervehdykset suojelivat näitä naisia fyysiseltä kidutukselta. Ne myös rohkaisivat heitä, kun he saivat omien sanojensa mukaan tietää uskovien eri puolilla maailmaa ”seisovan vierellämme taistelussa, ja kertovan meille, että emme olleet yksin”.

Maryam ja Marziyeh vapautettiin marraskuussa 2008 yhdeksän kuukautta kestäneen vankeuden jälkeen. He asuvat nykyisin Yhdysvalloissa, mutta eri puolilla maailmaa, myös Iranissa, lukuisat muut uskovat ovat vangittuina vakaumuksensa tähden. He kohtaavat päivittäin vartijoita, joita ei viedä teoistaan vastuuseen, yksinäisyyttä ja eristystä pimeissä vankiselleissä ja vähän tai ei lainkaan yhteyttä rohkaisevaan seurakuntaruumiiseen. Maryamin ja Marziyehin sallittiin soittaa minuutin mittaisia puheluita perheenjäsenilleen, mutta monille uskonsa tähden vangituille ei sallita sitäkään.

Yksin vankilassa ja ilman takuita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, toisen uskovan lähettämällä rohkaisevalla viestillä voi olla konkreettista vaikutusta. Vaikka he eivät saisi tai osaisi lukea kirjoittamiasi sanoja ajatus siitä, että joku ihminen toisella puolella maailmaa on käyttänyt aikaansa kirjoittaakseen juuri hänelle tervehdyksen, voi tuoda todellisen muutoksen.

Heprealaiskirjeen 13. luvun kolmas jae on Marttyyrien Äänen tunnuslause. Rukousten ohella kannustamme muistamaan vankeja myös lähettämällä heille tervehdyksiä.

Iloitsemme myös niistä monista eri seurakunnissa toimivista pienryhmistä, joissa uskovat yhdessä kirjoittavat säännöllisesti tervehdyksiä vangeille.

Voit pyytää uskonsa tähden vangittujen kristittyjen osoitteita tai ilmoittautua niiden säännölliseksi vastaanottajaksi sähköpostilistallemme ottamalla yhteyttä toimistoomme puhelimitse: 040 55 22 309 (ma-pe 9-15) tai sähköpostitse: info(a)vomfinland.fi.

Iran – Fatemeh Bakhteri vankilaan

Fatemeh Bakhteri sai toukokuussa tiedon, että hänen valituksensa vuoden mittaisesta vankeustuomiosta ”valtion vastaisen propagandan levittämisestä” on hylätty. Kaksi kuukautta myöhemmin hänelle selvisi lisäksi, että hän ei saisi vapauduttuaan kahteen vuoteen osallistua mihinkään kokoontumisiin: kaikki yli kahden henkilön kokoontumiset on kielletty. Tuolloin hän kertoi, että tämä tuntuu pahemmalta, kuin tulossa oleva vankeus, sillä se merkitsee, että hän ei voi myöskään kokoontua yhteen toisten uskovien kanssa.

Elokuun 31. päivänä Fatemeh, joka tunnetaan myös nimellä Ilar, ilmoittautui Teheranissa Evinin vankilaan kärsimään vankeustuomionsa.

Hänet on aiemmin pidätetty kahdesti. Viranomaiset ovat pilkanneet hänen uskoaan, ja oikeudenkäynnissä tuomari sanoi, että jos hän kieltäisi uskonsa, syytteet hylättäisiin. Lähde: Article 18

Rakas Jeesus, me rukoilemme Fatemehille uskon kestävyyttä kaikissa koettelemuksissa. Anna hänen levittää Sinun tuoksuasi ja valoasi vankilassa ja anna hänen uskonsa todistus johdattaa myös muut Sinun, ainoan oikean Jumalan luo.

Kaikki viikon rukousaiheet saat tästä pdf:nä

Iranilaiset tuomarit: “Kieltäkää uskonne”

Saheb Fadaie ja Fatemeh Bakhteri

Kun iranilaiset kristityt Saheb Fadaie ja Fatemeh Bakhteri olivat saamistaan tuomioista tehdyn valituksen viimeisessä käsittelyssä oikeudessa 15. tammikuuta, tuomarit Hassan Babaee ja Ahmad Zargar vaativat heitä kieltämään uskonsa. Kumpikaan ei suostunut. Sen jälkeen heille kerrottiin, että he kuulisivat pian tuomionsa ”valtion vastaisen propagandan levittämisestä”. Tällä hetkellä ei ole tietoa, onko päätös jo annettu.

Fadaie ja Bakhteri tuomittiin viime vuonna 22. syyskuuta 18 ja 12 kuukaudeksi vankeuteen. Lisäksi Fadaielle määrättiin kaksi vuotta maansisäistä karkotusta Nehbandanissa, syrjäisellä alueella lähellä Afganistanin rajaa. Tuomiota perusteltiin sillä, että keskustelu kristinuskon opeista on hyökkäys islamia vastaan.

Saheb Fadaie tuotiin oikeuteen Evinin vankilasta, jossa hän jo istuu kymmenen vuoden vankeustuomiotaan. Hänet pidätettiin 13.5.2016 yhdessä pastori Yousef Nadarkhanin, Mohammedreza Omidin ja Yasser Mossayebzadehin kanssa. Seuraavan vuoden heinäkuussa heidät kaikki tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan “kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista” sekä ”sionistisen kristinuskon edistämisestä”.

Lähde: Christian Solidarity Worldwide

Rukoile Saheb Fadaien ja Fatemeh Bakhterin, sekä muiden uskonsa tähden tuomittujen iranilaisten kristittyjen puolesta. Pyydä Herraa vahvistamaan ja rohkaisemaan heitä ja heidän perheitään.

Rukoile, että Herra ilmestyisi näille tuomareille, niin kuin Hän on ilmestynyt monille iranilaisille, jotka sen jälkeen ovat ryhtyneet seuraamaan Jeesusta.

Viikon kaikki rukousaiheet voit ladata pdf:nä tästä.

Iran: Farshid Fathi vapautettu!

Farshid Fathi. Kuva: World Watch Monitor

Farshid Fathi. Kuva: World Watch Monitor

Pastori Farshid Fathi vapautettiin Rajaei-Shahrin vankilasta Karajissa 20. joulukuuta, kaksi vuotta aiemmin kuin hänen tuomionsa virallisesti olisi päättynyt.

Vapautumisen mahdollisti Iranin rikoslakiin äskettäin tehty muutos. Artiklan 134 mukaan henkilön, joka on tuomittu useista rikoksista, voi olla mahdollista kärsiä vain ankarin tuomio ja saada armahdus lopuista.

Pastori Fathi pidätettiin 26.12.2010 ja häntä pidettiin ilman oikeudenkäyntiä Teheranin Evinin vankilassa. Viisitoista kuukautta kestäneen epätietoisuuden jälkeen hänet tuomittiin tammikuussa 2012 kuudeksi vuodeksi vankeuteen ”kansallisen turvallisuuden vastaisista teoista kuulumalla kristilliseen järjestöön, varojen keräämisestä, ja islamilaisen hallinnon vastaisesta propagandasta auttamalla levittämään kristinuskoa Iranissa”. Myöhemmin hänelle langetettiin vuoden lisätuomio, kun hänen hallustaan väitettiin löytyneen alkoholia.

Viranomaiset kertoivat pastori Fathin äidille, että pastori voisi vapautua joulukuussa. Tietoon suhtauduttiin epäillen, sillä viranomaiset olivat aiemminkin antaneet valheellisia lupauksia vapautumisesta.

Mohabat News, World Watch Monitor, Middle East Concern