Artikkelit

Deborah ja Christina Nigeriasta

Deborah oli istumassa kotinsa edustalla mangopuun alla, kun aseistetut miehet ajoivat pihaan kuorma-autolla. Deborahin adoptoimat 9- ja 7-vuotiaat sisarentyttäret olivat syömässä koulupäivän jälkeistä välipalaa ulko-oven edustalla ja Deborahin mies istui sisällä valmistelemassa illan raamattuopetusta.

Hetken kuluttua Deborah kuuli neljä laukausta huoneesta, jossa hänen miehensä oli työskentelemässä. Kauhun vallassa Deborah alkoi rukoilla. Ulos tultuaan miehet tarttuivat hänen kahteen nuoreen tyttöönsä ja pakottivat kirkuvat tytöt kuorma-autoon.

Deborah kompuroi nopeasti jaloilleen ja juoksi kuorma-auton perään, mutta pian hän kompastui ja pyörtyi auton jäljestä nousevan pölyn keskelle. Kun Deborah heräsi sairaalassa, sairaalan henkilökunta varmisti hänen pelkonsa – hänen aviomiehensä oli tapettu ja heidän tyttönsä oli kidnapattu. Välittömästi Deborahiin iski suru, jollaista jo niin moni nigerialainen nainen on joutunut kohtaamaan. “Olin aivan sekaisin”, hän selittää. “Kadotin itseni kokonaan. Painoni myös laski ja kävin läpi syvää traumaa.”

Christina oli juuri menossa nukkumaan, kun hän kuuli tulituksen äänen kotikylässään Bornon osavaltiossa. Ammunnan äänet lähestyivät. Nopeasti hän kaappasi nukkuvan viisivuotiaan Rejoice-tyttärensä juostakseen turvaan. Christinan mies ja heidän kahdeksan muuta lastaan olivat jo leiriytyneinä vuorilla – tavanomainen varotoimi siitä lähtien, kun Boko Haramin terroristit olivat alkaneet tehdä hyökkäyksiä heidän alueelleen Pohjois-Nigeriassa. Mutta ennen kuin Christina ehti edes ulos talosta, hän sai osuman käsivarteensa. Hyökkääjän luoti läpäisi hänen vasemman hauiksensa sekä Rejoicen selän tappaen lapsen välittömästi. Rejoice kuoli rakastavan äitinsä käsivarsille.

Molemmat naiset kuuluvat “surun sisariin”. Murheellista kyllä, he edustavat monia muita, jotka kokevat vainoa Pohjois-Nigeriassa. Kärsimyksistään huolimatta Deborah ja Christina ovat pysyneet uskollisina Jeesukselle ja tuntevat lohdutusta tietäessään olevansa osa maailmanlaajuista uskovien perhettä, joka haluaa seistä heidän rinnallaan niin surun kuin ilon aikoina. He tietävät myös, että tämä maailma kaikkine ongelmineen ei ole heidän iankaikkinen kotinsa. Ja tämä tosiasia antaa heille suuren toivon!

Tutustu Deborahin ja Christinan tarinaan kuuntelemalla radio-ohjelmamme ja rukoilemalla, että he ja heidän kaltaisensa naiset toipuvat traumaattisista kokemuksistaan. Rukousideaa saat toipumisen portaista klikkaamalla tästä.

Pdf-version voit ladata tästä.

Kebene Etiopiasta

Kebene oli viidennellä luokalla koulussa, kun Jeesus ilmestyi hänelle. Se tapahtui paastokuukausi ramadanin aikaan, kun hän oli rukoilemassa perinteistä muslimien salat-rukousta. Jeesus sanoi hänelle, että yksin Hän voi antaa todellisen elämän. Hän kertoi myös, ettei salat-rukouksella saavuta mitään, vaan Kebenen tulee seurata Jeesusta. Hämmentynyt Kebene meni kertomaan asian isälleen, joka sanoi, että kyseessä on paholainen. Jeesus ilmestyi Kebenelle kuitenkin uudelleen toistaen saman sanoman. Silloin Kebene kertoi ilmestyksestä kristitylle naapurilleen. Hän kehotti Kebeneä menemään kristilliseen seurakuntaan ja sille tielle nuori tyttö lähti.

Isä antoi Kebenen käydä kirkossa, koska isän mielestään hän oli vielä lapsi. Isä uskoi, että kunhan Kebene kehittyy ja oppii tarpeeksi, hän ymmärtää silloin, että islam on oikea tie. Kahden vuoden ajan Kebene sai rauhassa käydä kirkossa. Hän tuli vakuuttuneeksi kristinuskon totuudesta ja lopulta hänet kastettiin. Sen jälkeen hän alkoi palvella seurakunnassa.

Lopulta isä havahtui ja vaati Kebeneä kääntymään takaisin islamiin. Moskeijan vanhimmat tulivat Kebenen luo ja vetosivat häneen. Jos hän aikoisi kouluttautua ja jäädä perheen pariin, hänen on palattava islamiin. Hänelle annetiin kaksi viikkoa aikaa päättää. Mutta Kebene oli kohdannut valon ja totuuden, hän ei elänyt enää pimeydessä. Valinta oli hänelle helppo mutta seuraukset raskaat. Hänen isänsä sanoi, ettei Kebene enää ole hänen tyttärensä ja heitti hänet ulos talosta.

Kebene pakeni tätinsä luo, mutta elämä oli vaikeaa. Muutaman vuoden päästä Kebene sai yhteyden raamattukoulun johtajaan, jonka avulla hän pääsi Addis Abebaan. Marttyyrien Äänen tukema raamattukoulu auttaa Kebeneä, mutta elääkseen hän myy kahvia tien varrella. Työ on vaikeaa, sillä heti kun käy ilmi, että hän on kristitty, hänet ajetaan pois koko alueelta. Kebene kärsii aliravitsemuksesta ja on sairaalloisen laiha. Hän on usein joutunut sairaalaan heikon terveytensä takia.

Marttyyrien Ääni tukee sisar Kebeneä raamattukoulun välityksellä. Olemme järjestäneet keräyksen tukeaksemme häntä. Tavoitteemme on kerätä 4000 euroa auttaaksemme häntä sairaalakuluissa ja terveytensä hoitamisessa. Tahdomme auttaa häntä myös ammattiin valmistavan koulun aloittamisessa.

Kuuntele radiohaastattelu, rukoile Kebenen puolesta ja tule mukaan tukemaan häntä!

Lataa pdf tästä.

Etiopia – Enkeleitä Elsalle

Tässä osa Elsan jaettavaksi askarrelluista enkeleistä.

Helmikuun VOM Sisaret -aiheena oli etiopialainen Elsa, joka tekee työtä kristinuskoon kääntyneiden naisten parissa. Kääntymyksen jälkeen on tavanomaista, että perhe ja suku kääntää selkänsä näille naisille. Elsa opettaa heitä, vahvistaen heidän uskoaan, mutta rohkaisee heitä myös käytännön elämässä.

Pyysimme askartelemaan enkeleitä, jotka toimitettaisiin Elsalle ja jotka hän edelleen jakaisi rohkaisuksi islamista kristinuskoon kääntyneille naisille. Kiitos kaikille, jotka osallistuitte ja askartelitte enkeleitä: saimme 294 huolella ja rakkaudella askarreltua enkeliä!

Erityisen kosketettuja olemme siitä, että enkeleitä oli myös askarreltu lasten kanssa ja erilaisissa ryhmissä, kuten maahanmuuttajanaisten kanssa.

Enkelit matkaavat pian Etiopiaan, ja myöhemmin kerromme, minkälaisen vastaanoton ne siellä saivat.

Muistakaa rukouksin Elsaa ja sisariamme, joiden parissa hän tekee työtä.

Kiitos siitä, että evankeliumi etenee Etiopiassakin uskollisten eturintaman evankelistojen välityksellä.

Viikon kaikki rukousaiheet pdf:nä löytyvät tästä.

Rebecca Pohjois-Afrikasta

Rebecca syntyi muslimiperheeseen Pohjois-Afrikassa. Perhe eli yksinkertaista elämää pitäen huolta toinen toisistaan. Perhe oli Rebeccalle hyvin rakas. Opiskellessaan Rebecca alkoi pohtia rukouksen merkitystä. Hän vakuuttui, että rukoileminen saa aikaan sen, ettei enää tee pahoja asioita. Hänelle sanottiin, että jos hän rukoilee 40 päivää niin hän tulee tuntemaan Jumalan läsnäolon ja hänestä tulee parempi ihminen. Ja niin Rebecca alkoi rukoilemaan joka päivä. Hän joutui kuitenkin pettymään, sillä hän huomasi, ettei hänestä tullutkaan parempaa ihmistä.

Rebecca tutustui muutamiin kristittyihin ja hämmästeli heidän ystävällisyyttään ja hyväsydämisyyttään. He auttoivat köyhiä ja olivat rehellisiä. Kuitenkin muslimit sanoivat, että kristityt joutuvat helvettiin. Rebeccaa huolestutti asia kovasti ja niinpä hän meni ystäviensä luokse ja pyysi heitä ryhtymään muslimeiksi, että he pääsisivät taivaaseen. Mutta kristityt vastasivat: ”Me emme ole hyviä ihmisiä itsessämme, vaan ainoastaan Jeesuksen opetuksen takia. Hän on muuttanut meidät ja me seuraamme hänen opetuksiaan.”

Rebeccaa hämmästytti tämä kovasti. Hän kyseli mistä Jeesuksen opetukset löytyvät ja hänelle annettiin Raamattu. Rebecca vei Raamatun kotiinsa ja alkoi vertailla Raamatun ja Koraanin opetuksia. Lukiessaan hän ihastui Raamatun tekstiin, joka kosketti ja alkoi muuttaa hänen sydäntään. Rebecca tuli uskoon, mutta siitä eivät hänen ystävänsä ja perheensä pitänyt. Hänet heitettiin ulos kodista kadulle, sillä hänen perheensä koki hänen pettäneen heidät. Se oli Rebeccalle hyvin vaikeaa, yksinäistä aikaa. Hänellä ei ollut ystäviä. Hän ei tuntenut ainuttakaan toista kristittyä, joka olisi tullut muslimiperheestä. Tuskan ollessa kovimmillaan, Jumala lohdutti häntä läsnäolollaan ja lupauksellaan, että Hän itse pitää huolta Rebeccan sydämestä. Kaikkien vaikeuksien keskellä Rebecca on saanut nähdä Taivaan Isän auttavan käden elämässään.

Suomalaisille ystäville Rebecca haluaa sanoa, että on tärkeää mennä kärsivien ihmisten avuksi. Kannattaa koko sydämestään etsiä, mitä voisi tehdä toisten puolesta. Monet tarvitsevat vaikkapa sitä, että joku kulkee jonkun aikaa yhdessä heidän kanssaan. Rukous on myös tärkeää. Rebecca pyytääkin muistamaan rukouksin afrikkalaisia naisia, erityisesti heitä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi, ja joiden perhe ja suku on hylännyt heidät.

Voit ladata pdf-version tästä.

Elsa Etiopiasta

Elsa on yhteistyökumppanimme Etiopiassa. Hän itse sai syntyä kristittyyn perheeseen ja toimii aktiivisesti yhteisössä, joka auttaa kristityiksi kääntyneitä naisia, jotka oma perhe on hylännyt.

Naisten tilanne Etiopiassa on hyvin haasteellinen. Erityisesti maaseudulla asuvilla naisilla on kulttuurillisia ja taloudellisia paineita, ja he joutuvat kantamaan monenlaisia taakkoja. Vahingollisia tapoja kuten naisten sukuelimien silpomista harjoitetaan edelleen. Vaikka toiminta on kiellettyä ja asiasta on valistettu ja valistetaan, niin tapa on yhä käytössä erityisesti maaseudulla.

Maaseudun naiset pääsevät harvemmin opiskelemaan ja saavat koulutusta. Siksi he ovat alttiita vahingollisille perinteille. Kaupungissa asuvat naiset ovat paremmassa asemassa. Olosuhteet ovat parantuneet aikaisempiin vuosiin nähden, mutta työtä on yhä paljon.

Elsa tekee työtä erityisesti muslimien parissa ja hänen työnsä kautta monet musliminaiset ovat löytäneet Kristuksen. Kristityksi kääntymisen jälkeen on hyvin tyypillistä, että naiset kokevat vainoa perheensä taholta ja monet hylätään tai ajetaan pois kotoa. Naiset saavat turvapaikan kristillisestä yhteisöstä. Monista heistä tulee työntekijöitä järjestön palvelukseen ja he itse alkavat evankelioida muslimeja.

Näitä naisia Elsa opettaa ja tukee kaikin tavoin. Elsan näky on nimenomaan voimaannuttaa naisia, opettaa heitä ja vahvistaa heidän identiteettiään Kristuksessa. Näistä syrjityistä naisista kasvaa alkuvaikeuksien jälkeen vahvoja naisia, jotka kulkevat rohkeasti Kristuksen opetuslapsina, vaikka joutuvat kärsimään uskona tähden.

Vahvistetaan yhdessä Elsan kanssa ja kautta näitä naisia. Tämän kuukauden ideana on askarrella enkeli, joka mahtuu kirjekuoreen. Enkelit toimitetaan Etiopiaan Elsalle, joka jakaa ne islamista kristityiksi kääntyneille naisille. Näin voimme välittää heille viestin, että kristityt ovat sisaria ja veljiä keskenään ja rakastavat toisiaan Kristuksessa. Voimme voimaannuttaa näitä sisaria enkeleiden kautta. Naiset ymmärtävät, että sisaret Suomessa välittävät heistä ja rukoilevat heidän puolestaan.

Vinkki: enkeleitä on mukava askarrella yhdessä lasten kanssa.

Voit ladata pdf:n tästä.

Yasmin Pakistanista

Kun pakistanilaissyntyinen Yasmin syntyi, hän oli suuri pettymys isänsä suvulle, joka odotti ensimmäisestä lapsesta poikaa. Hänen isänsä hyljeksi ja pahoinpiteli häntä jatkuvasti. Hän sai yhtenään kuulla olevansa pettymys, vaikka janosi koko sydämestään saada tuntea olevansa rakastettu. Hänen isänsä jopa sanoi hänelle, että hänet olisi pitänyt kuristaa jo vauvana. Vaikka perhe muutti Englantiin, elämä ei muuttunut. Tällaista elämää Yasmin eli, kunnes täytti 16 vuotta. Silloin hän ei kestänyt enää, vaan pakeni koulutoverinsa avustamana.

Pian Yasmin kuitenkin palasi kotiinsa, koska hänen isänsä lupasi kohdella häntä hyvin. Palattuaan hänet pakotettiin naimisiin koulutoverinsa kanssa, sillä perheen mukaan hän oli häväissyt sukunsa pakenemalla pojan kanssa. Yasmin joutui ojasta allikkoon, tiukan valvonnan alle. Hänen aviomiehensä rajoitti hänen vapauttaan ankarasti. Yasmin pakotettiin tottelemaan miestään kaikessa, ja siitä huolimatta häntä haukuttiin, ettei hän ole hyvä muslimivaimo eikä –äiti. Hän eli torjuttuna ja ilman rakkautta, vaikka ei mitään muuta kaivannut niin paljon kuin hyväksyntää.

Synnyttäessään nuorimmaistaan Yasmin koki ihmeellisen kokemuksen. Synnytys oli vaikea ja hän häilyi elämän ja kuoleman rajalla. Kivuissaan ollessaan hän kohtasi hahmon, joka oli täynnä rauhaa ja valoa. Sisimmässään Yasmin tiesi, että hän oli todellinen Vapahtaja. Hän kertoi asiasta kristitylle sairaanhoitajalle, joka sanoi, että kyseessä oli Jeesus. Alussa Yasmin kauhistui ajatusta, mutta alkoi pian käydä salaa kirkossa. Mitä enemmän hän oppi Jeesuksesta, sitä enemmän hän tunsi rakkautta tätä kohtaan. Lopulta hän hylkäsi islamin ja meni kasteelle. Asian paljastuttua hänelle sanottiin, että hän on saastainen. Häntä vaadittiin palaamaan muslimiksi, mutta Yasmin ei voinut kieltää Jeesusta, joka oli astunut hänen sydämeensä asumaan. Yasminin mies uhkasi tappaa hänet, koska hän oli häpäissyt koko perheen. Yasminin oli paettava turvakotiin kahden nuorimman lapsensa kanssa. Muu perhe katkaisi häneen välinsä kokonaan, ja Yasminin oli aloitettava rakentaa elämänsä ja identiteettinsä alusta saakka uudestaan.

Yasminin omassa elämässä on edelleen suuria haasteita, mutta nyt hänellä on myös palvelustehtävä. Yasmin sai Jumalalta näyn perustaa turvatalo musliminaisille, jotka joutuvat pakenemaan perheensä parista, koska ovat lähteneet seuraamaan Jeesusta. Hän tietää, mitä he ovat joutuneet kestämään ja auttaa heitä uuden elämän alkuun.

Voit ladata pdf:n tästä.

 

Duhra Egyptistä

Egyptiläisen Duhran elämä on ollut raskasta. Hän joutui isänsä hylkäämäksi jo aivan pienenä. Hänen äitinsä muutti toiseen maahan töihin, jättäen Duhran muslimi-isoäidin hoiviin. Yksinäisyydessään Duhra rukoili usein Allahia. ”Tarvitsen äitiäni, tarvitsen isääni. Miksi loit minut tänne, kun vanhempani eivät välitä minusta?” hän kyseli kyselemistään singoten rukouksiaan kohti taivasta. Mutta vastausta ei tullut.

Eräänä yönä Duhra näki erikoisen unen. Unessa oli suuri valkoinen rakennus, aivan kuten moskeija. Sen sijaan, että siinä olisi ollut minareetteja, sen katolla oli risti. Duhra ei ollut aikaisemmin nähnyt sen kaltaista rakennusta, mutta hän tunnisti ristin. Hän oli nähnyt ristin tatuoituna koptikristityn luokkatoverinsa ranteeseen.

Uni toi lohdutusta Duhran elämään ja niinpä hän piirsi itse ristin omaan ranteeseensa, huolimatta perheensä muslimitaustasta. Kun hänen isoäitinsä näkin ristin, hän hermostui. ”Tuo on väärin”, hän sanoi. ”Kristityt voivat vahingoittaa sinua ja tekevät paljon pahoja asioita.” Isoäiti vei Duhran moskeijaan ojentaakseen tyttöä, mutta onnettomuudeksi imaami käytti Duhraa seksuaalisesti hyväkseen.

Eräänä päivänä palatessaan koulusta, Duhra kulki kotiinsa eri tietä kuin normaalisti. Yhtäkkiä hän huomasi seisovansa samaisen rakennuksen edessä, jonka oli nähnyt unessaan. Se oli kirkko. Siitä lähtien, hän alkoi muilta salaa käydä kirkossa. Isoäiti kuoli Duhran ollessa 13-vuotias. Duhran oma äiti palasi kotimaahansa ottaakseen ”ongelmalapsensa” kasvatuksen hoitaakseen. Kun hän havaitsi Duhran käyvän salaa kirkossa, hänen otteensa kovenivat. ”Joskus hän heitti minut ulos nukkumaan likaiselle bussiasemalle kotimme lähelle, mutta jatkoin siitä huolimatta kirkossa käymistä”, kertoo Duhra.

Perhe muutti Duhran ollessa 15-vuotias. Duhra sai naapurikseen kristityn tytön, jolle hän kertoi elämästään. Naapurintyttö esitteli hänet seurakuntansa papille, joka antoi Duhralle oman Raamatun ja alkoi opettaa hänelle kristinuskon perusteita. Duhran lukiessa Raamattua, hän tuli uskoon. Duhran uusi usko antoi hänelle sisäisen rauhan, mutta hänen ongelmansa kotona kasvoivat. Hänen äitinsä pieksi häntä säännöllisesti. Erään kerran Duhran jalka murtui, mutta hän ei saanut siihen hoitoa. Sen tähden Duhra kärsii jatkuvista kroonisista kivuista. Kun Duhra oli 21-vuotias, äiti löysi ratkaisun hänen ongelmiinsa. Hän järjesti Duhran naimisiin muslimimiehen kanssa. Tuoreen aviomiehen ensimmäinen toimenpide oli, että hän kaatoi happoa Duhran olkapäähän, johon Duhra oli salaa tatuoinut ristin. Hän ei päässyt enää kirkkoon. Duhrasta tuli oman kotinsa vanki.

Saatuaan ensimmäisen lapsensa, Duhra olisi halunnut antaa hänelle kristityn nimen. Raivostunut aviomies pieksi hänet, laittoi avioeron vireille ja heitti hänet kadulle pitäen lapsen itsellään. Vaikka Duhra pääsi irti väkivaltaisesta miehestään, hänen sydämessään on alituinen tuska siitä, ettei hän saa tavata lastaan. Vaikka Duhran elämä on ollut vaikeaa, hän iloitsee uskostaan. ”Jumala on niin todellinen minulle”, hän sanoo. ”Kaikki kokemukset ja murheet, joita olen joutunut kokemaan, ovat vain vahvistaneet uskoani, että olen oikealla tiellä.”

 

Voit ladata pdf:n tästä

 

 

Uusi Marttyyrien Ääni -lehti on ilmestynyt

Tämän vuoden viides Marttyyrien Ääni -lehti on nyt ilmestynyt. Tässä numerossa kerromme muun muassa kuulumisia Kolumbian-työalueeltamme, jossa edustajamme vierailivat äskettäin.

Lehden keskiaukeamalla esitellään joulukampanjamme, “Joulun ihme Nahlaan – Tähkästä tuoreeksi leiväksi”. Kampanjan tavoitteena on rakentaa leipomo Irakin Nahlan laaksoon Isisiä paenneille kristityille, joille leipomo olisi ensimmäinen askel kohti omavaraista elämää. Kampanjan verkkosivu on myös avattu, ja voit käydä katsomassa sen täältä: https://www.marttyyrienaani.fi/tahkasta-tuoreeksi-leivaksi/

Lehdestä löytyy myös raportit Kalajoen ja Porvoon uskovista, jotka ovat saaneet sydämelleen kirjoittaa uskonsa tähden vangituille.

Tässä numerossa kerromme vielä työssämme tapahtuneista muutoksista ja esittelemme työyhteyteemme kuuluvat henkilöt.

Pääset tutustumaan lehteen oheista kuvaa klikkaamalla (avautuu uuteen välilehteen).

 

Ester Thaimaasta

Kristityt ovat kohdanneet Pakistanissa voimakasta vainoa uskonsa tähden. Lukuisia kristittyjä on paennut maasta erityisesti Thaimaahan, jonne on ollut helpointa matkustaa.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on johtanut uusiin ongelmiin. He eivät voi tehdä työtä eivätkä lapset pysty käymään koulua. Kun rahat on vähissä, ei ole varaa ruokaan eikä lääkkeisiin. Viisumin päätyttyä he ovat laittomasti maassa, mikä taas on johtanut pakolaisten pidätysaaltoihin.

Tällaisessa tilanteessa on ollut myös 3-vuotiaan Ester-tytön perhe. Perhe pakeni kotimaastaan vainoa muutama vuosi sitten. Perheen isä viruu pidätyskeskuksessa ja äiti yrittää selviytyä kolmen lapsensa kanssa, joista nuorimmainen, Ester, on sydänsairas.

Esterillä on synnynnäinen, leikkausta vaativa sydänvika, jonka Marttyyrien Ääni on sitoutunut maksamaan. Esterin sydänleikkausta on lykätty kerta toisensa jälkeen, sillä hän on ollut jatkuvasti liian heikko siihen. Häntä on vahvistettu erityisellä maitojuomalla, jonka Marttyyrien Ääni on myös kustantanut.

Häntä hoitava lääkäri on konsultoinut Thaimaan parhaita lääkäreitä parhaan ratkaisun löytymiseksi. Seuraavan kerran lääkärin on määrä harkita leikkausta marraskuussa. Sydänvikansa vuoksi Ester on sairastellut paljon ja sairaalasta onkin tullut hänelle tuttu paikka. Hiljattain hän joutui olemaan pitkään sairaalassa keuhkokuumeen takia.

Rukousten lisäksi voit tällä kertaa muistaa Esteriä ja hänen perhettään lähettämällä hänelle rohkaisevan kortin.

Voit ladata pdf:n tästä.

Ruth Indonesiasta

Indonesialainen Ruth ei ollut alkuun lainkaan kiinnostunut kristinuskosta. Hänet oli kasvatettu islamin opetusten mukaan ja hän rukoili viisi kertaa päivässä. Hän sanoi vihaavansa kristinuskoa! Jumala on kuitenkin kärsivällinen. Hän odottaa oikeaa hetkeä puhuakseen ihmisen sydämelle ja näin hän myös valmisteli Ruthin sydäntä. Kun Ruth aloitti akateemiset opinnot, hän päätyi kristillisen koulun oppilaaksi, koska se oli tunnetusti hyvä koulu. Kerran koulussa ollessaan hän kuuli laulua. Laulujen sanoissa oli jotakin aivan erityistä ja siksi Ruth jäi kuuntelemaan. Hän tiesi, että laulut olivat kristittyjen lauluja, mutta jostain syystä hän ei kyennyt poistumaan paikalta ja häntä alkoi itkettää.

Kun Ruth rukoili yksin kotonaan samana iltana, tuntui jostain syystä erilaiselta. Yhtäkkiä hän näki näyn ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ”Älä rukoile mitään muuta Jumalaa, kuin Aabrahamin ja Jaakobin Jumalaa.” Pian tämän tapauksen jälkeen Ruthille annettiin Raamattu, ja hänen uskonsa alkoi herätä. Eräänä iltana, kun Ruth oli lukemassa Raamattua, hänen isänsä tuli huoneeseen. Nähdessään Raamatun isä raivostui ja pahoinpiteli Ruthia. Muslimitytär lukemassa Raamattua, järkyttävää! Seuraavana päivänä isä yritti myrkyttää tyttärensä, sillä hän ei kestänyt häpeää. Ruthille ei kuitenkaan tapahtunut mitään myrkystä huolimatta. Päinvastoin isä itse romahti lattialle.

Nähdessään isänsä kaatuvan lattialle, Ruth kuuli äänen, joka sanoi: ”Laita kätesi hänen päällensä.” Ruth teki niin ja ihmeekseen näki, että hänen isänsä nousi heti ylös. Kun hänen isänsä oli tointunut tapauksesta, tämä lankesi polvilleen ja huusi kovalla äänellä: ”Jumala anna minulle anteeksi, Jeesus minä haluan seurata sinua!” Hänen isänsä sanoi koko perheelle: ”Tästä lähtien me emme enää lue Koraania, vaan me seuraamme Jeesusta.”

Äkkikääntymys muutti koko perheen elämän. Kun sukulaiset kuulivat uutisen, että he ovat kääntyneet kristinuskoon, heidät hylättiin täysin. Heidän naapurinsa nimittivät heitä vääräuskoisiksi ja heittelivät heidän taloansa jätteillä. Ruth ei ole lannistunut. Hän on opiskellut raamattukoulussa ja tehnyt istutustyötä seurakuntaa varten. Ruth kuitenkin yritettiin myrkyttää toistamiseen. Tämäkään ei johtanut kuolemaan, kiitos Herralle siitä. Mutta valitettavasti kahden myrkytystapauksen jälkeen hänen munuaisensa ovat pettämässä. Ruth tarvitsee tukeamme ja rukouksiamme. Muistathan Ruthia ja koko hänen perhettään rukouksissasi!

Voit ladata pdf:n tästä.

Tapahtumat

Nothing Found

Sorry, no posts matched your criteria