Toivoa herätyksestä Bruneissa

Brunei on pieni mutta vauras noin 400.000 asukkaan sulttaanikunta Borneon saaren pohjoisosassa. Sen ainoa naapurimaa on Malesia. Bruneissa oli jo entuudestaan käytössä sharia-laki, mutta äskettäin maa nousi otsikoihin, kun sitä kiristettiin. Nyt rikoksista voidaan rangaista muun muassa kivittämällä ja amputaatiolla.

Lähes 80 prosenttia bruneilaisista on muslimeja. Kristittyjä on noin yhdeksän prosenttia, ja suurin osa heistä on etniseltä taustaltaan kiinalaisia. Maassa on noin 20 rekisteröityä, historiallista kirkkoa, mutta uusia ei saa rakentaa. Malaijinkieliset Raamatut ovat laittomia, eikä niitä myydä Bruneissa.

Tällaisissa olosuhteissa Jasmin ja Nazif toimivat evankelistoina. He rukoilevat, että jonakin päivänä he saisivat evankelioida vapaasti. Kumpikin heistä on ollut pidätettynä evankelioinnin vuoksi. Erään kerran Jasminia kuulusteltiin 19 päivän ajan vankilassa.

”Aina kun minut on pidätetty ihmiset ehdottavat, että muuttaisin Indonesiaan tai Malesiaan. Minä vastaan: ’Ei, en muuta. Uskon Bruneissa alkavaan herätykseen’”, Jasmin sanoo.

Kristinuskoon kääntymiset ovat kasvussa. Sen myötä viranomaiset ovat käyneet ankarammiksi ja evankeliointi kotien ulkopuolella on yhä vaikeampaa.

Äskettäin Jasmin ja Nazif saivat rukoilla muslimimiehen puolesta, jolta oli löytynyt aivokasvain. Koko seurakunta paastosi ja rukoili kolmen päivän ajan miehen puolesta, kunnes mies sanoi nähneensä kirkkaan valon ja tunteneensa, kuinka kasvain katosi. Hän kävi lääkärissä, jossa hänen päänsä kuvattiin – kasvaimesta ei näkynyt jälkeäkään. Sairaalan henkilökunta kysyi mitä miehelle oli tapahtunut ja hän kertoi, että kristitty mies oli rukoillut hänen puolestaan.

Tapahtuneesta heräsi valtava kohu. Viranomaiset kuulustelivat miestä ja taivuttelivat hänet palaamaan islamiin. Nazif ja Jasmin eivät ole kuulleet miehestä sen koommin.

Bruneissa muslimit eivät saa osallistua joulu- tai pääsiäistapahtumiin, eivät edes kristittyjen ystäviensä kodeissa. Viranomaiset jopa maksavat kristinuskoon kääntyneille paluusta islamiin.

”Ajat ovat käyneet vaikeammiksi”, Nazif kertoo. ”Tehokkain tapa, jolla kristityt voivat saavuttaa uskosta osattomia on heidän todistuksensa ja elämänsä – ihmisten on nähtävä heidän erilaisuutensa.”

“Valvontakameroita on kaikkialla”, Nazif sanoo. ”Ne kuvaavat ja nauhoittavat keskustelusi, ja koti on ainoa paikka, missä voit puhua vapaasti ja rentoutua.”

Pastorit ja kristityt odottavat aikaa, jolloin he saisivat rekisteröidä tällä hetkellä “maan alla” olevat seurakuntansa. Uskovat tapaavat usein myöhään illalla, joskus jopa keskellä yötä. Tapaamiset järjestetään syrjäisillä alueilla, valvovien silmien ulottumattomissa.

“Uskon vahvasti, että jonakin päivänä Jumala avaa ovet näiden rukoustemme myötä ja meillä on oma seurakunta, jonka saamme rekisteröidä. Vaikka se ei tapahtuisikaan pian, me luotamme Herraan, että se tapahtuu tulevien sukupolvien aikana”, Jasmin uskoo.