Uskoville sakkoja maankäyttölain nojalla Venäjällä

Venäjällä on ryhdytty enenevässä määrin sakottamaan maankäyttölain nojalla tapauksissa, joissa uskonnollista toimintaa harjoitetaan maa-alueella, joka ei ole sitä varten rekisteröity. Tämä pitää sisällään esimerkiksi kodit.

Toistaiseksi tällaisia sakkoja ei ole määrätty kovin runsaasti, mutta tahti on ollut kiihtyvä vuoden 2016 jälkeen, kertoo Forum 18.

Erityisesti maaseudulla uskonnollisilla ryhmillä on tapana kokoontua kodeissa. Usein heillä ei ole tarvetta tai mahdollisuutta hankkia erillistä kokoontumistilaa.

Venäjän uskontolaki sallii uskonnon harjoittamisen kodeissa ja uskonnollisten yhteisöjen omistamissa rakennuksissa, mutta maankäyttöä valvova Rosreestr-virasto on siitä huolimatta määrännyt sakkoja virheelliseen maankäyttöön vedoten. Sakkoja on annettu sekä yksittäisille henkilöille että uskonnollisille yhteisöille.

Sakkoja on tällä perusteella määrätty ainakin 34 kappaletta vuoden 2012 alun ja 2017 lopun välisenä aikana. Sakkoja alettiin määrätä enenevässä määrin vuonna 2016, kiihtyen edelleen vuonna 2017. Alueellisesti sakkoja annettiin eniten eteläisen Venäjän Rostovin alueella. Tarkkaa tietoa sakkojen määrästä on vaikea saada, sillä toisin kuin yleensä, sakkoja ei määrää oikeuslaitos vaan Rosreestr suoraan. Tapaukset tulevat tietoon vain silloin, jos sakosta valitetaan oikeuteen.

”Viime vuonna jotain tapahtui valtion rakenteissa”, kertoo seitsemännen päivän adventisteja edustava asianajaja Vasily Nichik. Helluntaiunionin lakimiehet Vladimir Ozolin ja Olga Bratishcheva ovat puolestaan kirjoittaneet helluntaiunionin verkkosivulla, että ”syytteiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti”. He neuvovat seurakuntia olemaan yhteydessä asianajajiin, jos Rosreestr suorittaa tiloissa tarkastuksen.

“Koska laki sallii uskonnollisen toiminnan asuintarkoitukseen rekisteröidyissä tiloissa, viranomaiset väittävät sen sijaan, että maata käytetään väärin”, Nichik sanoo. ”Tämä on sama kuin syyttäisi autonkuljettajaa, jonka matkustaja juo teetä siitä, että hän on perustanut kahvilan laittomaan paikkaan ilman lupia ja rikkoisi maankäyttölakia, koska tie ei ole suunniteltu sitä varten.”

Jos kyseisen maan arvo on arvioitu, yksittäistä henkilöä voidaan sakottaa 0,5-1 prosenttia maan arvosta, viranomaisia 1-1,5 prosenttia maan arvosta, yhteisöjä 1,5-2 prosenttia. Jos arviointia ei ole tehty, sakko on 10 000–20 000 ruplaa yksityishenkilöille, 20 000–50 000 ruplaa viranomaisille ja 100 000–200 000 ruplaa yhteisöille. 10 000 ruplaa, 142 euroa, vastaa noin viikon suuruista palkkaa.

Pienituloisille henkilöille ja pienille uskonnollisille yhteisöille sakko on huomattava taakka ja myös siitä valittaminen maksaa.

Viime vuonna tarkastuksen jälkeen Rosreestr sakotti Lyudmila Ivantsovaa 10 000 ruplaa, koska hän oli antanut helluntaiseurakunnan kokoontua omistamansa talon yhdessä huoneessa. Sakosta valitettiin ja paikallinen oikeus kumosi sen, mutta Rosreestr valitti Udmurtian korkeimpaan oikeuteen, joka palautti sakon voimaan. Ivantsova valitti Venäjän korkeimpaan oikeuteen, mutta myös se piti sakon voimassa.

Nichikin mukaan Rosreestr ei itsessään näyttäisi ottaneen uskonnollisia yhteisöjä silmätikukseen, mutta sen on suoritettava tarkastus, jos joku muu taho ilmoittaa sille epäilyksen maankäyttölain rikkomisesta. Venäjällä jopa 90 prosenttia protestanttisista yhteisöistä kokoontuu asuintarkoitukseen rekisteröidyllä maa-alueella. ”Talot rakennettiin asuintarkoitukseen, sillä monissa on asuinhuoneisto, jossa pastori asuu, ja seurakunnan käyttöön tarkoitettu tila”, Nichik selittää.

Lähde: Forum 18